Bria's Blueberry AD

02.08.17 estevalmennus, valmentaja: Layda VRL-14488 (231s)
"Hui kamala!" pääsi suustani kun vauhkoava, kimo ori miltei kaatui esteen päälle.
Ratsastaja lensi kaulalle, ja pysyi nipinnapin kyydissä. Olin valmentamassa Jannicaa ja tämän hevosta esteillä, eikä kumpikaan tiennyt syytä, miksi ratsu oli tänään niin sekopäinen.
"Okei, otahan uusiksi, nyt huolellisemmin", tokaisin samalla korjatessani estettä.
Ratsastajana toiminut Jannica hoputti hevostaan eteenpäin, mutta pysyi nyt tiiviisti kiinni satulassa antaen samalla pieniä apuja hevoselleen. Blue teki sivuloikan ennen estettä, mutta ratsastaja ohjasi hevosensa päättäväisesti esteelle, ja ylihän siitä päästiin! Nostin esteen 80cm korkeuteen laittaen sen samalla okseriksi. Jannica joutui ennen estettä tekemään monta volttia jotta vauhkoava Blue rauhoittuisi. Viiden ympyrän jälkeen oli turvallista tulla, ja hyppy onnistuikin todella hyvin, joskin sen jälkeen Blue lähti kiitolaukassa parin pukin saattelemana suoraan toiseen päähän maneesia. Onneksemme Jannica on ratsastanut niin monia hevosia, että naisen täytyi vain pidätellä hevostaan hieman, ja kaikki oli taas hallinnassa. Itse olisin varmasti lentänyt selästä siinä menossa. "Laitetaan menon hidastamiseksi kolmen esteen kaareva sarja, korkeuksiltaan esteet ovat 80, 100 ja 90cm", kerroin.
Kasasin sarjan puoliympyrälle, ja pyysi ratsukkoa tulemaan esteet. Kolme ensimmäistä yritystä päättyivät kieltoon, mutta kun ensimmäinen este päästiin yli niin loput sujuivat jo miltei täydellisesti.
"Muista pysyä hieman lähempänä hevosta esteen aikana", ohjeistin vielä, ja pyysin ratsukkoa tulemaan uusiksi.
Nyt Blue ei enää jaksanut temppuilla, vaan hyppäsi esteet mukisematta, keräten etenkin etujalkansa todella hyvin esteen päällä. Toistimme sarjaa vielä parit kerrat, kunnes alkoi olla aika lopettaa, ja päästin ratsukon loppuverryttelemään.

09.05.17 ilman satulaa, kirjoittaja: omistaja (308s)
Koko iltapäivän oli hiljalleen sadellut vuoroin räntää ja vuoroin vettä. Onneksi oli edes lämmintä.. huokasin sopiessani mieheni kanssa, että pari hevosta pitäisi tänäänkin liikuttaa. Ajattelin mennä vaihteeksi Bluella ja pääsisimme tänään treenaamaan ilman satulaa. Orin kanssa ei totta puhuen ollut kyllä ollut kuin huonoja kokemuksia ponin pukittaessa minut jo talvella kertaalleen alas. Kakkukestit oli aivan varmasti luvassa huomenna, katselin huolestuneena Christianin ratsua Echeciä, jota ei hirmuisesti ollut näkynyt kentällä viime aikoina. Orilla oli kieltämättä niin vinkeä ilme Chrisin taluttaessa sitä sisään kanssani, ettei se luvannut ollenkaan hyvää.

Laitettuani Bluen kuntoon marssimme kentälle. Tottakai samaan aikaan alkoi tulla kunnolla jotain rännän kaltaista ja hetkessä olimme kaikki märkiä. Onneksi minulla oli vedenpitävä takki, housut kyllä kastuivat jo heti alkuunsa, koska orin märkä karva kasteli ne. Christianin tullessa paikalle olin selviytynyt kyytiin omatoimisesti (en edes tiedä pääsin selkään ilman punttausta) ja päätimme aloittaa oransseilla kartioilla pujottelun alkukäyntien jälkeen. Ne menivät orien kanssa oikein kivasti ja sen jälkeen saimme tulla pujotteluradan päätteenä myös matalaa kavalettia, jonka yli Echec vetäisi komean loikan Christianin vielä tässä vaiheessa keikkuessa mukana. Bluenkin kanssa hyppääminen sujui, koska olin aiemminkin hypännyt paljon ilman satulaa. Seuraavaksi teimme uralla kevennysharjoituksia, jotka menivät hyvin, niitäkin oli aiemmin tehty jo paljon ilman satulaa. Bluen iso ravi oli myös helpottamassa hommaa, koska se pompotti sen verran hyvin että heitti aina valmiiksi ilmaan. Tehtiin myöskin muutamia voltteja samalla.

Vaikeampien tehtävien jälkeen teimme voltteja, ympyröitä, pysähdyksiä, siirtymisiä sekä peruutuksia. Ne menivät oikein hyvin, vaikka muutama erimielisyys meinasi Echecin kanssa tullakin. Lopuksi uskaltauduimme laukkaamaan, joka meni niin kauan hyvin kun edellämme laukkaava Echec päätti huvikseen väistää kentänlaitaa ja Blue tottakai heti matki ja pukitti vielä komeasti. Onneksi orit eivät päässeet irti, kun samaan aikaan kentän hiekkaa pääsi testaamaan myös Christian muutamaa kulmaa myöhemmin Echecin keksiessä häipyä alta. Ärsyyntyneenä nousin takaisin ratsaille, ei huvittanut enää laukata.. Loppuun otimme sen sijaan pohkeenväistöä ja muita harjoituksia käynnissä & ravissa.