Vähäpellon Jääsuklaa

KTK-III, KERJ-III, Ch

Kutsumanimi	Susa	Rekisterinumero	VH16-018-2698
Rotu	suomenhevonen	Säkäkorkeus	163cm
Sukupuoli	tamma	Väri	tummanrautias
Syntymäaika	27.11.2016 Suomi 13v	Koulutustaso	va B / 120cm / CIC1 / vaativa
Omistaja	Jannica (VRL-04799)	Kasvattaja	Vähäpelto

Luonne

Susa on kiltti ja rauhallinen tamma, joka nauttii etenkin tuttujen ihmisten kanssa puuhailusta ja hengailusta tarhakavereiden kanssa. Käsitellessä, eläinlääkärin hoitotoimissa, vuoluissa ja lastatessa tamma on rauhallinen ja matkustaa erittäin nätisti myös yksinään. Se on kiltti hoitaa, mutta käytävällä hoitaessa se kannattaa sitoa toiselta puolelta vain riimunnarulla kiinni, koska on pari kertaa saanut vetopaniikin yksin jäädessään. Liikuttaessa ja maastakäsittelyssä tamma on yhteistyöhaluinen, rento ja haluaa oppia uutta. Sillä on hyvä työmoraali ja se lähtee mielellään uutta oppimaan säällä kuin säällä. Tamma keskittyy aina täysillä tehtäviin, eikä sitä haittaa jos maneesissa tai kentällä ei ole muita. Tamma rakastaa maastolenkkejä taluttaen ja on myös toimiva vetohevonen maastoon iästään huolimatta. Lähitulevaisuuden tavoitteina tammalla on ainakin näyttelyuran aloitus, sekä suomenhevosten laatuarvostelussa käyminen. Treenaamme myös laatuarvosteluihin kaikissa vanhempien kisalajeissa, joten Susalla riittää haastetta ja kiireitä lähivuosina..

Vaikeampia asioita työstäessä koulupuolella Susa vaatii vielä työstöä ja harjoittelua, mutta osaa noin niin kuin periaatteessa vaativan B:n asiat, vaihtaa laukat ja suorittaa hyväksyttävät väistöt kaikissa askellajeissa. Sarjavaihtoja tamman kanssa ei vielä ole aloitettu, mutta ehtiihän sitä kun ikää on vasta reilut 4 vuotta.. Huolellisen verryttelyn jälkeen tamma kulkee oikein kelpomuodossa ja suorittaa hyvällä motivaatiolla vaikeitakin tehtäviä, eikä hermostu ellei heti ymmärrä mitä siltä haetaan. Tamma antaa myös ratsastajan virheitä paljon anteeksi. Susa on energinen kaveri, eikä sitä tarvitse eteen pyydellä sileälläkään työskennellessä. Rodustaan huolimatta tamma on kevyt liikkuja, joka omaa suhteellisen elastiset askellajit sekä hyppytekniikkaa ja kykyä 120cm tehtäviin asti. Sileällä tamma vaatii vielä voimaa ja etenkin laukkatyöskentelyä suorittaakseen kilpailuissa vaativan tason luokkia. Esteillä tamma on rehellinen hyppääjä, joka hyppää mistä tahansa yli. Tammalla on ilmavat hypyt ja se on melko varovainen jaloistaan, muttei kuitenkaan mikään liioittelija.

Myös maastossa hypätessä tamma on kuuliainen ja sillä on rytmikäs laukka, jolla esteiden välit maastoradalla sujuvat sutjakkaasti. Ala- ja ylämäessä olevien esteiden kanssa tamma vaatii vielä ratsastajan tuen löytääkseen sopivan ponnistuspaikan, koska ajautuu helposti liian lähelle tällaisia esteitä. Ketterä tamma suorittaa maastossa helposti reilun metrin tehtävät ja hyppää kisoissakin ennakkoluulottomasti uudet esteet, kunhan saa ratsastajan tuen. Rataesteillä tamma venyy yllättävän nopeisiin teihin uusinnassa. Muutoin maastossa tamma on, kuten sanottu, rohkea ja reipas menijä, myös kärjessä eikä lähde toisten pelleilyyn mukaan.

Ajaessa tamma on tasainen ja varma, toimiva hevonen, joka toimii niin yksin kuin parina. Se tekee tasaista tulosta kaikilla valjakkoajon osa-alueilla vaativalla tasolla, vaikkakin kouluosuus vaatii vielä treenausta ja varmuutta etenkin takaosan työskentelyyn. Tammalla on valjakkohevosena lennokas askel etenkin ravissa ja se on maastokokeella tasainen sekä rohkea menijä. Tammalla on ikäisekseen hyvä fyysinen kunto valjakkoajon maratonia ajatellen ja myös päätä kilpailutehtäviin. Nöyrän asenteensa ansiosta tamma on myös mukavaa seuraa kotona ajettaessa ja tykkää uuden oppimisesta sekä haasteista, kunhan ne on mahdollista fyysisesti suorittaa. Kilpailupaikoilla tamma on kaikissa neljässä lajissaan kuin kotonaan ja viihtyy oikeastaan missä tahansa. Tilapäiskarsinassa tamma viettää yöt rauhallisesti, eikä kiukuttele ruoka-aikaan. Kisapaikalla tamma osaa keskittyä täysillä eikä sen kiimoja juurikaan huomaa kisatilanteissa, vaikka kotona se osaakin toisinaan olla melkoinen pissaliisa orien seurassa esimerkiksi maastossa, eikä hommasta tahdo tulla yhtikäs mitään.

Sukutaulu

i. Järämä tprt 170 KTK-II, ERJ-I, KERJ-II, VVJ-I, SLA-C	ii. Kuujäärä tprt 171	iii. Jäähesta tprt 169
		iie. Arvokka trn 165
	ie. Vuorassi tprt 160	iei. Relanssi tprt 163
		iee. Eno-Ina mrn 156
e. Hurppura prt 157 KRJ-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I*, SLA-C	ei. Tuppura prt 157	eii. Nastapio prt 158
		eie. Uushopea hprn 157
	ee. Seesteri tprt 154	eei. Kestohoopo rn 157
		eee. Tilkkuhööri tprt 154

ii. Kuujäärä on tunnettu suomenhevosjalostukseen käytetty ori, joka on periyttänyt varsoilleen ei pelkästään isoa kokoa ja fysiikkaansa, vaan myös suorituskykyä lajin kuin lajin parissa. Hyvät laatutyypit omaava, pyöreän ja kevyen rungon, kevyen kaulan ja pitkän sään omaavalla orilla on melko hyvät jalka-asennot, joskin sen takajalat ovat aavistuksen pihdissä ja kintereet ovat käyrät. Ori on liikkeiltään ja kapasiteetiltaan sopiva lajiin kuin lajiin; käynnissä liikkeet ovat väljät ja sillä on hyvä yliastunta, kun taas ravi ja laukka orilla on tasapainoista, voimakasta ja tahdikasta. Rohkeaksi ja rehdiksi nimitetty ori on ketterä hyppääjä, jolla on hyvä, melko lennokas ja terävä hyppytekniikka. Koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa kansalliselta tasolla kilpaillut ori on tehnyt upeaa tulosta myös valjakkoajon parissa, sillä orilla on muun muassa kaksi aluemestaruus hopeaa valjakkoajon parista. Kuujäärä on kantakirjattu II-palkinnolla ja sitä on käytetty monipuolisesti suomenhevosjalostukseen hyvin erilaisilla tammoilla. Kuujäärä on periyttänyt lukuisille varsoilleen hyvää kestävyyttä fyysisesti sekä psyykkisesti, jonka lisäksi moni varsa on emän värityksestä huolimatta perinyt vahvan tummanpunarautiaan värityksen.
ie. Vuorassi on kaikin puolin sympaattinen tamma, jolta on jäänyt naisten oikeudet kuten mystiset huonot päivät kuulematta. Korvat höröllä vastaan tuleva ja ihmisten sekä myös lajitovereidensa huomiosta pitävä tamma on kuuliainen ratsu, joka toimii hienosti myös kärryjen edessä. Vuorassin on kasvattanut ja omistaa Vilja Kuustonen, joka halusi elämänsä hevosesta Eno-Inasta jatkoa itselleen. Vuorassi on tavanomainen harrasteratsu, joka on kilpaillut omistajansa kanssa seura- ja aluetasolla koulu-, este- ja valjakkoajon parissa, jonka lisäksi ratsukko on myös kotivalmentajansa johdolla ylittänyt muutamia kertoja maastoesteitä. Melko raskasrakenteisella mutta kuitenkin ryhdikkäällä tummanpunarautiaalla tammalla on kaksi jälkeläistä, joista toinen on nuori kasvava ja toinen kilpailukentillekin ehtinyt ori Järämä. Tänään Vuorassi viettää leppoista maalaiselämää synnyinkodissaan, jossa tamma saa nauttia sydämensä kyllyydestä asti lajitovereidensa seurasta sekä ihmisen antamasta rakkaudesta ja huolenpidosta.

iii. Jäähesta on suuri kokoinen, 169cm korkea suomenhevosori joka ei ollut tyypiltään ehkä sieltä kevyimmästä päästä. Melko massiivirunkoinen, pitkäraajainen ja vahva ori oli omiaan kouluratsastuksessa jossa se kilpaili aina Vaativa A-tasolle asti, mutta se kilpaili nuoruusvuosinaan myös muutamissa aluetason este- ja kenttäratsastuskilpailuissa. Jäähesta oli luonteeltaan iloinen suorittaja, joka sopi monenlaisen ratsastajan alle. Tunnetuksi ori tuli kuitenkin viimeisen omistajansa kanssa, sillä ori nosti nuoren junioriratsastajan ratsastuskoulutasolta Vaativa A-tasolle vain muutaman vuoden intensiivisellä harjoittelulla, jonka lisäksi parin tiedetään harjoitelleen valmennuksissa vaativampiakin kouluratsastusliikkeitä. Suurella energialla ja isolla liikelaajuudella liikkuva ori kantakirjattiin III-palkinnolla ratsukantakirjaan, mutta sitä ei käytetty juurikaan suomenhevosten jalostukseen omistajan tahdosta.
iie. Arvokka on melko tavanomainen suomenhevonen, sillä 165cm korkea tummanruunikko tamma eli onnellista elämää monipuolisena harrasteratsuna. Aavistuksen omapäisen tamman luonnehditaan olleen melko persoonallinen hevonen omine jekkuineen, mutta kuten suurella haikeudella edesmennyttä hevostaan muistellut omistaja sanoi "Arvokka oli sellainen hevonen, joka tulee vain kerran elämässä vastaan. Vaikka nauru oli kaukana niistä hetkistä kun istuin viljapellolla ja tamma paineli täyttä neliä kotia, on ne nyt hauskoja muistoja. Se oli hevonen, jonka kanssa jokainen päivä oli erilainen." Arvokkaa käytettiin monipuolisena harrasteratsuna koulu- ja esteratsuna, jonka lisäksi se toimi varsinkin talvisin tallin ajohevosena reen edessä. Arvokka jätti jälkeensä kaksi varsaa, joista toisen se sai 4-vuotiaana ja toisen vanhuuspäivillään 19-vuotiaana. Arvokka pääsi viimeiselle matkalleen melko hyväkuntoisena 25-vuoden ikäisenä hammasrivistön ollessa jo siinä kunnossa, että ruoan imeytyminen oli aavistuksen heikentynyttä.

iei. Relanssi on tunnettu este- ja kenttäratsastuksessa pärjännyt suomenhevosori, jonka tiedettiin olevan luonteeltaan melko kuuma ja säpäkkä. Kuumuudesta ja suuresta energiatasostaan huolimatta Relanssi oli rehti hyppääjä, joka ei turhia pudotellut uransa aikana. Hyvän, lennokkaan hyppytekniikan omaava ori kilpaili hyvin tuloksin 110cm - Helppo luokissa, jonka lisäksi se teki yhden CIC* tason kenttäratsastuskokeen hyväksytysti. Melko kerivän käynnin omaava ori paikkasi liikekokonaisuutta loistavasti ravissa ja laukassa, sillä orilla oli näissä askellajeissa tahdikkaat, matkaa voittavat liikkeet. Tummanpunarautiaalla 163cm korkealla orilla oli hyvät tyypit, melko syvä runko, vahva ylälinja, kaareva kaula sekä pitkä pysty lapa ja pitkä lautanen. Jaloissa orilla oli hyvä luusto, mutta etujalkojen vuohiset olivat aavistuksen painuneet. II-palkinnolla ratsukantakirjattua Relanssia käytettiin melko keskinkertaisesti suomenhevosten jalostukseen; alkukausina orin menekki oli suurimmillaan ja jo muutaman astutuskauden jälkeen pystyttiin havaitsemaan tammakatoa. Relanssi periytti jälkeläisilleen hyvää hyppykykyä sekä vahvaa laukkaa, parhaiten menestynyt jälkeläinen on ruuna Rentturoope, joka palkittiin suomenhevosten laatuarvosteluissa 4- ja 5-vuotiaana tilaisuuden parhaimpana orina, jonka lisäksi ori voitti 6-vuotiaana kasvattajakilpailut ja on debytoinut sen jälkeen avoimissa 115cm ja CIC* luokissa.
iee. Eno-Ina on omistajansa Vilja Kuustosen ensimmäinen hartaudella valittu hevonen, jota pidettiin koko elämänkaaren ajan kuin kukkaa kämmenellä. Kansallisella tasolla koulua kilpaillut tamma oli ryhdikäs, sillä oli hyvät, tahdikkaat liikkeet ja se teki radoilla juuri sitä, mitä ihminen toimi. Mustanruunikko Eno-Ina oli rakenteeltaan sopusuhtainen ja pyöreä, sillä oli aavistuksen lyhyt kaula ja pysty lapa. Jalat olivat melko hento luustoiset, jonka lisäksi etujalkojen vuohiset olivat aavistuksen lyhyet. Lempeä luontoinen tamma toimi pitkään aktiivisena harrastekilpahevosena, jonka lisäksi ratsastusterapiaan erikoistunut omistaja saattoi käyttää tammaa hätätilanteessa kehitysvammaisten terapiaratsuna. Luonteensa ja tasaisten askeleiden vuoksi Iina olikin asiakkaiden suosikkihevosia, jota usein toivottiin esimerkiksi arjen normaaleihin askareisiin kuten harjaustilanteisiin mukaan. Suuren vaikutuksen tehneenä Eno-Ina astutettiin vielä kertaalleen vanhuudenpäivillään, jotta omistaja saa jatkaa harrastustaan kivan, mukavaluontoisen varsan kanssa. Eno-Ina pääsi vihreimmille niityille lähes 30-vuoden ikäisenä vietettyään monta onnellista eläkeläisvuotta pienessä laumassa.

© Vähäpelto

Jälkeläiset

• 03.05.18 o. Adinan Suklaaperhonen (i. Sulttaaniperhonen) SV-I, KEV-II
• 14.02.19 o. Adinan Hirmuhauska (i. Adinan Wiikarin Maine)
• 14.02.19 t. Adinan Suklaasydän (i. Adinan Wiikarin Maine)
• 19.11.21 o. Adinan Sankariainesta (i. Valokylän Saita)
• 13.05.22 t. Valokylän Marmeladisydän (i. Liljan Amadeus)

Laatuarvostelut

Näyttelytulokset

Kisatulokset

Valmennukset

Päiväkirja