Mayhem Ben&Jerry

i. Wynton's Bright White pisti silmääni, kun etsin Tannille oria josta pitää varsa itselläni. Väiski on mustankimo 102 senttinen poniori, joka on painotteeltaan koulu- ja valjakkoajopainotteinen. Poni on tuotu Briteistä aikoinaan suoraan Zanneshof Shetlandsiin. Orilla on VVJ:n alaisia sijoituksia 26 kappaletta ja KRJ:n alaisia sijoituksia 20. Jälkeläisiä Väiskillä on Pennin lisäksi viisi, joista muutama on pärjännyt Pennin lisäksi kilpakentillä. Yhdelläkään ei ole vielä arvonimiä. Väiski itse on palkittu yleislaatuarvostelussa ykköspalkinnolla, sekä shetlanninponilaatuarvostelussa I-palkinnolla.

ii. Wynton's James Blond on melko suurikokoinen (105 cm) rautiaankimo ori, joka syntyi Iso-Britanniassa ja vaikuttikin siellä ensimmäiset seitsemän elinvuottaan siitosorina. Sen jälkeen ori myytiin Ruotsiin, jossa se astuu nykyään tammoja ja kilpailee siinä sivussa valjakkoajossa. James Blond on roteva, maskuliininen ori, jota myös näyttelytuomarit ovat kehuneet ja usein sen arvostelupapereissa lukeekin "komea" tai "karismaattinen ori". Kuten eräskin arvostettu brittiläistuomari sanoi, "tässä orissa ei ole mitään liikaa, vaikka säkäkorkeudeltaan iso onkin". Myös luonne James Blondilla on hieno, se nauttii esiintymisestä ja sillä on tyypillisen orin elkeitä, mutta toisaalta se on hyvin ystävällinen ihmisille ja asiallinen käsitellä. James Blondilla onkin jälkeläisiä useissa eri maissa.

iii. Glenfield's Bentley on vaaleaharjainen rautias ori, säkäkorkeudeltaan 103 cm. Bentley on asunut koko ikänsä synnyintilallaan Glenfieldsin siittolassa, jossa se astuu tammoja yhtä tänäkin päivänä. Bentley on menestynyt näyttelyissä varsin hienosti, vaikka orin käytöksessä olisikin vähän parantamiseen varaa. Raudikko on nimittäin tunnettu siitä, että se usein järjestää kehässä jonkun show'n ja viihtyy joskus paremmin kahdella kuin neljällä jalalla... Silti Bentley on onnistunut viemään useita luokkavoittoja ja kerran se jopa valittiin koko tapahtuman parhaaksi poniksi. Se on myös kantakirjattu II-palkinnolla. Ei toisaalta ihme, että hieman hankalasta maineestaan huolimatta Bentleyllä on riittänyt kysyntää myös oman tilan ulkopuolisille tammoille. Jälkeläisiä orilla on lähemmäs sata.

iie. Bristonhill's Baby Jane on vähän pienemmän, mutta silti arvostetun brittiläisen siittolan kasvatustyön tulos. Kaunis tamma on väriltään mustankimo ja säkäkorkeudeltaan 101 cm. Luonne Baby Janella on loistava kuten muillakin tilan kasvateilla, sillä ponin kasvattaja on tunnettu mm. juuri siitä, että painottaa hyvää luonnetta ja käyttää jalostukseen vain tasapainoisia, hyväluontoisia poneja. Myös ulkoisesti Baby Jane on varsin onnistunut paketti ja sen kantakirjauslausunnossakin mainitaan "sopusuhtainen, kaunis tamma", sekä "nätti pää". Tamma kantakirjattiin II-palkinnolla. Nykyään Baby Jane asuu maineikkaassa Wyntonin siittolassa siitostammana ja on saanut viisi varsaa, neljä tammaa ja yhden ainoan orin.

ie. Libby of Arlington asuu Iso-Britanniassa ja kilpailee nykyisen omistajansa nuorimman tyttären kanssa kouluratsastuksessa. Libby on musta, tasan metrin korkuinen tamma, jolla on hienot raviliikkeet, mutta rodulle ominainen, tikittävä laukka. Omistajiensa mukaan Libby osaa olla aika itsepäinen ja alkuvuosina tamman nuori ratsastaja usein tulikin kesken ratsastuksen alas selästä itkua tuhertaen, mutta valmentajien ja kokemuksen avulla ratsukon yhteistyö on alkanut sujua ja välillä kotiinviemisinä kisoista on jopa ruusuke. Nuorempana Libbya on käytetty jonkin verran näyttelyissä ja se jopa hyväksyttiin aikanaan kantakirjaan III-palkinnolla. Libby on astutettu kaksi kertaa ennen nykyiselle omistajalleen päätymistä ja molemmat sen varsat ovat oreja.

iei. Prosper Black on kohtuullisen suurikokoinen ja komea, 104-senttinen pikimusta ori. Luonteeltaan Prosper ei ole mikään kiltein tapaus ja se tarhaileekin yksin nelinkertaisissa lankkuaidoissa ja aidassa roikkuu varoituskyltti "ei viittä metriä lähemmäs". Ori ei voi nimittäin sietää muita hevosia ja yrittää tavoitella hampaillaan ohikulkevia lajitovereita. Tammojen perään ori on kovasti ja siinä on aikuisellakin pitelemistä, kun lähestytään kiimaista tammaa. Prosper on tunnettu raisuista kosiotavoistaan, mikään gentlemanni ei siis kyseessä ole. Omassa hommassaan ori kuitenkin toimii, sen kanssa kilpaillaan toisinaan valjakkoajossa (kilpailupaikalla Prosper pidetään kaukana toisista hevosista ja sille varataankin aina erikoiskarsina kauempaa) ja pääasiassa se toimii siitosorina.

iee. Bonhurst Sue Ellen on 99-senttinen raudikkotamma, joka myytiin kasvattajaltaan Arlingtonin tilalle 3-vuotiaana. Siellä tamma ehti toimia siitostammana muutaman vuoden, jonka aikana se myös kantakirjattiin kolmosella. Sue Ellen sai kaksi varsaa ja sen jälkeen se laitettiin myyntiin. 11-vuotias tamma päätyi erään poniseuran omistamaan ratsastuskouluun, jossa kiltti tamma toimi monen pienen lapsen ensiratsuna. Vähän edistyneemmät junnut myös kilpailivat Sue Ellenillä helpoissa este- ja koululuokissa. Hyvän luonteensa ansiosta poni saavutti suurta suosiota pikkuratsastajien keskuudessa ja valittiin kahtena vuotena seuran "vuoden poniksi". Nykyään Sue Ellen on eläkkeellä tuntihommista.

ei. Grønkjærs Playboy on upea mustankirjava shetlanninponiori. Sporttinen Playboy on kasvatettu Tanskalaisessa Grønkjær siittolassa. Jo varsana Playboy oli luonteeltaan melkoinen pleijeri ja esitti erittäin voimakasta vetovoimaa tammoja kohtaan. Tammojen kiima-aikojen yllättäessä on Playboy aivan sekaisin ja varmasti astuisi vaikka isoja kiviä, jos vastaan sattuisi. Viisivuotiaana ori myytiin Britteihin, jossa sen kanssa kilpailtiin esteiden sekä valjakkoajon parissa. Esteillä ori kilpaili vain satunnaisesti, mutta hyvällä menestyksellä. Valjakkoajossa Playboy loisti, mutta sählän luonteensa vuoksi onnistui aina mokaamaan radalla jotenkin, vaikkaalku suoritus olisi mennyt todella hyvin. Kahdeksanvuotiaana poni kantakirjattiin II palkinnolla ja vielä nyt 12-vuotiaana ori on jalostuskäytössä. Kannasta löytyy jopa 54 varsaa.

eii. Småvallens Don Juan, tuttavallisemmin Don, on Ruotsista peräisin oleva oripoika. Don oli jo kaksivuotiaana erittäin hyvin kehittynyt herrasmies, mitä ihailtiinkin näyttelykehien tuomaristoissa valtavasti. Don kilpailikin jo varsa-aikoinaan runsaasti näyttelyiden parissa, eikä toki millään ihan huonolla menestykselläkään! Pieni 88cm korkea ori oli kolme vuotiaana erittäin haastava ratsu. Siltä löytyi potentiaalia vaikka mihin, mutta kokenutta ratsastajaa Donille oli vaikea löytää. Onneksi herran ollessa neljä ilmoille ilmestyi Janet Orlov, joka kokemuksen ja pienen kokonsa vuoksi oli kuin nakutettu Donin selkään! Siitä lähtikin orin upea koulu-ura. Sijoituksia löytyy suuremmistakin kilpailuista, yleensä HeB-A tasolta. Don viettää tällä hetkellä 27-vuotiaana tyytyväisenä eläkettä, 44 varsan isänä.

eie. Lucette v. Grönholm oli kaunis näyttelykehien kiertelijä. Varsana Lucette oli oikea ruusukehai näyttelykehissä! Aluksi tamma tuntui olevan rakenteeltaan ikäistään vanhemman tasolla, mutta lopulta tamma valitettavasti jäi hieman kehittymättömäksi. Koska Lucetelle ei kuitenkaan ratsastajaa löytynyt, harrastusmielessä sen kanssa kierreltiin näyttelykehiä - tuli sitten sijoituksia tai ei. Näyttelyuran lisäksi Lucette oli pienimuotoisessa ravikäytössä. Kyllä sillä opetus- ja koelähdöt ajettiin, mutta muuten tamman kanssa ei pahemmin juostu, sillä neidillä oli aika paljon jalkaongelmia. Jalostukseen Lucettea käytettiin jonkin verran, olihan se kuuden varsan onnellinen emä. Tamma lopetettiin jalkavaivojen vuoksi 16 vuoden iässä.

ee. Bomlund Cleopatra sai monien sydämen hyppäämään kurkkuun. Upea rakenteinen ja eloisan näköinen ponitamma valloitti useampienkin sydämen kauniilla ulkonäöllään sekä valloittavalla luonteellaan. Cleopatra oli näyttelykehien ruusukehäi, sillä 90cm korkeaa vaaleanrautiasta tammaa oli lähes mahdoton voittaa. Tammasta näki juttua useammassakin lehdessä, jotka kertoivat shetlanninponeista tai näyttelyistä. Neidin kuvista tehtiin jopa julisteitä teini-ikäisten seinille! Cleopatran selkään ei koskaan noustukkaan. Pienimuotoisesti sen kanssa ravailtiin maastossa, mutta muuten tamman päiviin kuului juoksuttamista ja näyttelyissä pyörimistä. Cleopatra olikin menestyksensä johdosta suosittu jalostustamma, varsoja löytyy 10 kappaletta. Cleopatra on kantakirjattu seitsemänvuotiaana I-palkinnolle.

eei. Elton John nimettiin kuuluisan artistin mukaan. Ori olikin nimensä mukaisesti aika laulaja, nimittäin tammoille John lauleli kosintalaulujaan kovasti kiljumalla ja hirnumalla. Tätä oria käytettiinkin runsaasti jalostukseen elämänsä aikana, Johnilla on jälkeläisiä kannassa 37 kappaletta. Elton John syntyi Brittiläiseen puoliveri- ja shetlanninponisiittolaan. Kotonaan ori saikin elää koko ikänsä, eikä sitä edes aiottu myydä eteenpäin. Väriltään kauniin tummanruunikko 99cm korkea ori toimikin elämänsä aikana pääasiassa vain varsoja tehtaillen. Satunnaisesti Johnilla kilpailtiin kouluratsastuksen puolella. Mitään erityisen mahtavaa menestystä tämä poniherra ei kuitenkaan saanut aikaiseksi.

eee. Lydia of Mousa oli äärimmäisen näppärä tyttö Ruotsista. Tämä tamma näytti taitonsa koulu- ja estekentillä mahtipontisesti ja olikin melko kuuluisa saamistaan lahjoista. Kilpahermot Lydialla olivat kuin rautaa. Koko elämänsä Lydia toimi opetushevosena Ruotsissa, mutta oli kuitenkin vain kokeneempien käytössä ja pääsi runsaasti valmennuksiin sekä muuhun toimintaan. 11-vuoden iässä tamma myytiin harrasteratsuksi, milloin se saikin näyttää taitojaan hitusen enemmän kuin opetushevosen roolissa. Loppuelinvuodet Lydia sai toimia äidin roolissa. Se synnyttikin orikaksoset, sekä eri kerroilla kaksi muuta vaaleanrautiasta ja melko pienikokoista tammaa.

emänpuoli & isä Đ EmmiN., loput isänpuolesta Đ Cynoria

06.12.21 kouluvalmennus ryhmässä, valmentaja: Bella Nylund (892s)
Ennen joulua tunneille tuntui olevan aina ruuhkaa. Kukaan ei halunnut tai ehtinyt tulla tunneille enää paria viikkoa tai viikkoa ennen joulua, jonka vuoksi alkukuussa tuntui olevan ruuhkaa liikaakin. Niinpä arki-iltana oleva helppo C:n kouluratsastustunti oli aivan täynnä. Tällä kertaa mukana ei ollut kuin yksi ratsastaja tallin hevosella, mutta muita osallistujia omilla ratsuillaan oli useampia. Silmäilin kuuden hengen ryhmän alkuverryttelyä kentän laidalta ja keskityin neuvomaan tallin ratsulla ratsastavaa. Hevosten omistajat varmasti tiesivät omiensa kohdalla parhaan lämmittelyn.

Ensimmäisenä tehtävänä laitoin ratsastajat tekemään kolmikaarista kiemurauraa. Tarkoituksena oli tehdä sitä ravissa, keventäen tai ei, ja tehdä jokaiseen kaarteeseen käyntisiirtyminen. Siirtymisen piti siis olla tarkka ja nopea, asetuksen piti olla oikea ja toisaalta hevosen piti suoristua heti kaarteen jälkeen huolimatta raviin takaisin siirtymisestä. Keskityin erityisesti heti ensimmäisessä kaarteessa neuvomaan ratsukoita, jotta muissa kaarteissa voisi parantaa oikeita asioita. "Nyt istu sinne Romanin satulaan, se ori lähtee kohta alta", totesin tallimme vakiotuntilaiselle. Roman oli ottanut hieman ylimääräistä energiaa pakkaspäivistä ja tällä menolla aiheuttaisi koko ryhmään kaaoksen. "Jannica antaa nyt tilaa sille hevoselle siirtyä siihen raviin!" huikkasin toiselle ryhmäläiselle, joka jäi pitelemään ratsuaan hieman turhan paljon.

Jos tehtävä oli alkanut sujumaan toiseen suuntaan kohtalaisesti kaikilta, alkoivat samat ongelmat jälleen toisessa kierroksessa. "Jannica, sun täytyy antaa sille orille tilaa enemmän sieltä edestä. Muuten teidän raviin siirtyminen kestää liian kauan", totesin jälleen. "Jessica, muista hengittää, se ravi pompottaa ihan varmasti, jos pidätät hengitystä!" hymähdin toiselle ratsukolle. Kun tehtävä alkoi sujua mallikkaammin uuteenkin suuntaan, pyysin ratsukoita siirtymään laukkatehtävään; koko maneesia ympäri laukassa, päätyihin ympyrät harjoituslaukassa ja pitkille sivuille kevyt sekä hallittu eteenpäin lisääminen.

Alkuun olin hieman pelännyt, mitä esimerkiksi tallin puolesta tunnilla oleva Roman tuumaisi laukkatehtävästä. Kaikilla vaikutti kuitenkin pysyvän ratsu lapasessa, vaikka Angelique vaikuttikin hieman kiihtyvän tehtävästä. Kehuin ääneen Essiä hyvästä työstä ratsun kanssa, vaikka samalla muistutin koko ajan kiinnittämään Angeliquen huomiota pienillä muutoksilla työhön. Jannica antoi vihdoin orilleen tilaa laukata kunnolla ja muistin myös tästä kehua ratsukkoa. Jessica muisti tällä kertaa hengittää ja se näkyi heti Tooassa, ratsu laukkasi kevyen näköisesti liihotellen, tehden näppärät lisäykset ja palaten sen jälkeen takaisin nopeasti.

Toisessa suunnassa Roman päätti järjestää ratsuille omaa ohjelmaa ja heitti muutaman pukin jälkeen päänsä kattoon, samalla rynnistäen eteen. Nuori ori harvoin teki enää moista, mutta nyt oli selkeästi liikaa olla ryhmätunnilla. Piian ratsu ei arvostanut tällaista kaaosta, vaan silmiään muljautellen hyppi ja pomppi ympäriinsä. Tooa sen sijaan näytti hämmentyneeltä ja laukkasi tyynesti ratsastajansa ohjaamaa pientä volttia. Angelique sai vihdoin haluamansa syyn innostua liikaa ja Essin pakka levähti; ratsu ryntäsi villisti takamustaan heitellen Romanin kanssa kilpajuoksuun. Jannica roikkui ohjassa, joten Ylpeys pysähtyi keskelle kenttää ihmettelemään ympärillään tapahtuvaa. Rommelin selässä oleva Anni sen sijaan alkoi panikoida ja niinpä sai myös ratsunsa kaaokseen mukaan.

Meni muutama sekunti, ennen kuin pystyin reagoimaan tilanteeseen. "NYT SE ROMAN SIELTÄ YMPYRÄLLE KU OLIS JO", huusin hevosten kavioiden kopinan ja sotaääniä päästelevän Pennin yli. Jessica hallitsi edelleen hevosensa erinomaisesti ja oli nyt pysäyttänyt keskelle Tooan kanssa. Romanin vihdoin hidastaessa pienelle voltille käännettynä, hidasti myös Rommeli automaattisesti. Nappasin edelleen paikoillaan hölkkäävän Romanin ohjista, kun se tuli tarpeeksi lähelle. Annin ratsu rauhoittui pikku hiljaa, edelleen puhisten ja röhkien, kun ympärillä villisti laukkaavat vähenivät. Essi sai muiden hevosten rauhoituttua jälleen pakan kasaan ja hevosen hallintaansa, lähes täydelliseen tasapainoon tuosta noin vain.

Hetkeksi kaikki pysäyttivät hevoset ja pidettiin lyhyt pohdinta, mitä juuri oli tapahtunut. Roman edelleen tepasteli vieressäni ja päädyin pyytämään ratsastajaa ottamaan Romanin kanssa laukkaa hetken niin, että muut seisoivat keskellä kenttää. Tästä huolimatta ori yritti lähteä ratsastajaltaan käsistä, mutta rauhoittui muutaman kierroksen jälkeen, kun ratsastaja piti päänsä asian suhteen. Muut saivat jälleen liittyä mukaan, vaikka toki varmistin kaikilta, että he olivat niin valmiita tekemään. Essi hallitsi jälleen Angeliquen kuin vettä vain ja en voinut kuin ihailla ratsukon menoa; tuntui oudolta opettaa tuollaista parivaljakkoa, kun itsekään ei välttämättä ollut yhtä taitava. Angelique kun ei ollut helppo ratsu kuulemani sekä näkemäni mukaan. Jessica oli vihdoin rentoutunut kunnolla, jännittymättä enää ollenkaan. Se vaikutti Tooaan huomattavasti ja ratsu laukkasi tyytyväisen kevyesti, totellen helposti ratsastajansa avut.

Jannica uskalsi yhden kierroksen pidättelyn jälkeen päästää orinsa laukkaamaan jälleen kunnolla ja parivaljakon työskentely tuntui paranevan kierros kierrokselta. Angelique tuntui vihdoin rauhoittuneen ja saaneen mielensä kasaan kaaoksen jäljiltä, toteuttaen nyt tyytyväisesti Annin pyytämiä apuja. Rommelin ratsastaja oli kaaoksen loputtua saanut hermonsa kuriin ja pystyi jälleen ratsastamaan tehtävää normaalisti. Kehuin Annia siitä, miten hän oli pystynyt tilanteen jälkeen jatkamaan näin nopeasti ja normaalisti; arat ratsastajat tarvitsivat ennen kaikkea kehuja onnistumisistaan.

Laukkatehtävän jälkeen otimme vielä muutaman kolmikaarisen kiemurauran alkutunnin tehtävällä. Laukkojen jälkeen siinä olikin huomattavissa iso ero; hevoset taipuivat paremmin ja reagoivat nopeammin. Toisaalta Essin hevonen vaikutti hivenen haluttomalta tehdä siirtymisiä hitaampaan askellajiin, mutta hyvänä ratsastajana Essi sai tehtyä siistin siirtymiset sekä rauhalliset käyntiaskeleet. Tooa teki nyt näppärät siirtymiset, sillä Jessica ratsasti tällä kertaa oikeasti ja muisti olla rento. Jannica jäi vielä hieman kiinni hidastuksessa, mutta tarjosi Ylpeydelle kuitenkin paremmin tilaa kuin aluksi. Pia sai hevosensa pysymään hyvin tyytyväisenä avuilla ja Pennin herkkä mieli tuntui olevan tasapainossa. Rommeli toimi tasaisesti ja ratsastaja pystyi ratsastamaan vielä paremmin ravissa kuin laukassa, ehkäpä laukassa oli kuitenkin ollut mietteitä aiemmasta hetkellisestä kaaoksesta.

Loppuverryttelyjen aikana annoin jokaiselle vielä henkilökohtaisen palautteen tunnista. Kiitin osallistujia ja pahoittelin tapahtunutta kaaosta. Ratsastajat kuitenkin tuntuivat lähinnä naurahtavan tapahtuneelle; tällaisia tilanteita nyt vain välillä sattui lajissa. Muistutin itseäni kuitenkin mielessäni siitä, että Roman ei enää koskaan tulisi ryhmätunneille oppilaan kanssa. Palautteenannon jälkeen päästin ratsukot pakkaamaan tavaroitaan autoon ja pakkaamaan hevosiaan trailereihin. Jäin vielä juttelemaan Essin kanssa tulevista kilpailuista ja katselin samalla ulos maneesin ovesta pakkasiltaan, jossa valkoiset lumihiutaleet enteilivät lumista joulua.