Nuotiotreffit

KTK-III, KERJ-III

Historia

Hormi on pitkärunkoinen ja matalajalkainen, Lauha taas hyvinkin sopusuhtainen – ei ainakaan pitkärunkoinen ja matalajalkainen. Harvemmin jalostus menee niin, että varsasta tulee vanhempiensa täydellinen keskiarvo tai juuri niiden osasten summa, joita kasvattaja toivoi. Nuotiotreffit, Notski, ei ole matalajalkainen, mutta pitkärunkoinen se on. Notskissa on paljon hyvää, mutta myös kehitettävää, kun rakennetta katsoo. Liikettä pikkutammasta taas löytyy, etenkin laukassa; Notski peri isältään iiiison laukan, jollaisen herkästi kuvittelisi vähän kookkaammalle hevoselle.

Luonteeltaan pikkutamma edustaa nautiskelijaosastoa. Kunhan oikea motivaattori, eli ruoka, otetaan esille, löytyy Notskista tarmoa ja tekemisen meininkiä. Ilman ruokapalkkaa työnteosta ei tule yhtikäs mitään. Sentään motivointi on helppoa, taskut täyteen sokeripaloja tai vastaavia helppoja namuja, joita voi sopivissa väleissä antaa Notskille samalla estäen moottorin uhkaavan yskähtelyn. Toivoin tästä yhdistelmästä näppärää kenttäpeliä, joko tosissaan kisaavalle tai harrastajalle. Notski on semmoinen vähän ärsyttävä välimuoto, hevonen, jolla on kykyä muttei välttämättä halua tehdä oikein muuta kuin syödä ja nauttia säästä. Ellei palkasta sovita. Oikean ihmisen löytyessä tamma tietysti passaa just siihen touhuun mihin sen haluaa ruokkia. Mahdollista jalostuskäyttöä ajatellen suosittelen kompaktia, hyvätyyppistä pienhevosta, jolta löytyy oma moottori ja korkea työmoraali.
© kasvattaja

Luonne

Mikäli haluat Notskin tekevän jotain, varaa taskujen täydeltä ruokapalkkaa. Hoitotoimenpiteet sekä taluttaen paikasta toiseen siirtyminen sujuvat ilman namupaloja (ne tosin eivät haittaa laisinkaan, ruoki vain, terkuin Notski), vähänkään työnteolta haiskahtavat asiat sen sijaan vaativat ruokaa. Notski oli toki äärettömän helppo opettaa vähän kaikkeen, sen kun kehui, kiitti ja opetti ruoan avulla. Rapsutuksistakin tamma tykkää, niiden voimalla vain ei oteta askeltakaan.

Aurinkoisina päivinä Notski makoilee tarhassaan tai laitumella (jos sen sinne on uskaltanut päästää syömään itseään palloksi) pitkin pituuttaan auringosta nauttien. Syöminenkin hoituu näppärästi makuuasennosta käsin. Kurjemmilla keleillä pikkutamma etsii suojaisan paikan ja ellei sellaista löydy, se tyytyy kohtaloonsa näyttäen surkealta. Tallissa ollaan taas niin maireaa, kuiva pehmeä lämmin loimi on ihanaa luksusta! Sekin riittää, että märkä loimi katoaa. Notski tosiaan nautiskelee elämästä heittäytyen mielellään hemmoteltavaksi pullaponiksi, jonka loimen väri vaihtuu viiden pakkasasteen välein.

Mikään ei oikeastaan ärsytä tai harmita, ei lämmön mittaus, kengitys, pumpulin laittaminen korviin.. Elämä on kuitenkin pääpiirteittäin kivaa ja helppoa, eivätkä ihmisten kotkotukset koskaan kauaa kestä. Notski osaa kyllä näyttää surkealta ja vetoavalta suurine silmineen, eikä ole kerta eikä kymmeneskään kun joku, kokenutkin hevosihminen, haksahtaa antamaan raudikolle rapsutusten lisäksi herkkuja. Lapset tietysti rakastavat Notskia ja Notski lapsia, myös niitä hännästä kiskovia, korvan juuressa kiljuvia räkänokkia. Lapset kuitenkin halailevat, rapsuttelevat ja syöttävät enemmän herkkuja kuin aikuiset yhteensä! Joten kyllä, Notski nautiskelee ja käyttäytyy, on hyvin helppo hoitaa ja luultavasti jallittaa ihmisiä aivan satanolla kenenkään tajuamatta.

Ikävä kyllä Notski on juuri se hevonen, jonka vuoksi muut ihmiset katsovat paheksuen samalla liikanamittamisesta supisten. (Kasvattaja haluaa huomauttaa, ettei arvon pikkutamma suvainnut alun alkaenkaan tehdä mitään ilman ruokapalkkaa, joten tämä jos mikä on sitä hevoslähtöistä namittamista!) Ennen töiden aloittamista Notski keskustelee palkasta, ottaa vähän ennakkoa. Treenin edetessä palkkavirran tulee pysyä tasaisena, muutoin työteho hidastuu tai parhaimmillaan tamma pistää lakon pystyyn. Notski tietää mitä haluaa, ja hän haluaa ruokaa. Työnteko näyttelee varsin pientä roolia raudikon elämässä, mitään intohimoja kouluratsastus, rata- tai maastoesteet eivät tosiaan Notskissa herätä. Ei sen puoleen herätä mikään muukaan työnteolta ja liikunnalta haiskahtava.

Pieneksi hevoseksi Notskilla on hurjan iso laukka. Käynti ja ravi jäävät pahasti laukan varjoon, niissä on ajoittain semmoista.. ponimaista töpöttämistä. Hyppytekniikka on yllättävän hyvä ja kevyt, kunhan Notskille tekee selväksi, ettei "rimaa hipoen laiskana ylitse" ole vaihtoehto. Ketteräkin Notski on, eikä ponnistuspaikkojen suhteen ole niin justiinsa, kyllä yli pääsee vähän heikommastakin kulmasta. Se vain sitten maksaa enemmän. Maasto- ja liikennevarma, ei ihmettele tai kyttää mitään rata- tai maastoestevirityksiä, tekee kaikki koululiikkeet samalla varmuudella. Hyvin ymmärtäväinen erilaisia ratsastajia kohtaan, tosin aloittelijoiden jälkeen Notski kerjää ruokaa paljon enemmän kuin kokeneemman ratsastajan oltua kyydissä. Tamma selkeästi hinnoittelee työnsä.

Matkustaminen tarkoittaa täyttä heinäverkkoa, joten tietysti Notski kävelee kiltisti kyytiin. Matka kuluu syödessä, ei riehuessa; näiltä(kin) osin raudikko on helppo, ruoalla onnelliseksi tuleva hevonen. Kisapaikoillakin tamma vaatii ruokapalkkansa tehdäkseen jotakin, joten jos namit unohtuvat niin lähtömerkki ei välttämättä tarkoita yhtikäs mitään. Korkeintaan syvää häpeän punaa ratsastajan kasvoille Notskin juurruttaessa kavionsa maahan.
© kasvattaja

Sukutaulu

Jälkeläiset

• Notski on siitoskäytössä

Laatuarvostelut

Näyttelytulokset

Kisatulokset

Valmennukset

Päiväkirja