Lille Magi

15.12.18 puomitunti, kirjoittaja: omistaja (141s)
"Nyt sit oikeesti Jessica se purkka pois, keskity siihen ratsastukseen eläkä ajattele mitä ne siellä maneesin katsomossa ajattelee teistä!" komensin juuri 11 vuotta täyttänyttä veljentyttöäni puomitunnin ohjatussa verryttelyssä. Poni toimi juuri niin kuin sen pitikin: koska sitä ei pyydetty eteenpäin, ei se myöskään sinne liikkunut.
"Pidä nyt herraisä ne pohkeet kiinni, sehän on tänään laiska kuin lahna" murisin saaden Jessican ja tytöt katsomossa hihittämään hysteerisesti.
"No niin, tullaan nää puomit itsenäisesti, saat tulla kevyessä ravissa nyt alkuun, noin, hyvät tiet sulla!" kehuin ja jatkoin intensiivisesti ratsukon seuraamista minne he menivätkin.
"Noin! Nyt alkaa Magikin jo hakea tuntumalle, hienoa Jessica, voit siirtää hetkeksi käyntiin".
Tyttö käveli ponin kanssa muutaman kierroksen ja sitten jatkettiin hikitreeniä toiseen suuntaan puomeilla. Loppuun otettiin vielä laukkapuomeja molemmissa suunnissa, täytyy kyllä sanoa, että itseäni yhtään kehuskelematta oli Jessica edistynyt huimasti tänä aikana, kun oli alkanut meidän poneja ratsastaa.

01.05.18 kouluvalmennus, valm. Salli Myllymaa (204s)
Jannika ja Magi osallistuivat toukokuun ensimmäisenä päivänä Lykkjan järjestämälle irtotunnille. Vappupäivän rankkasade ei juurikaan hivellyt tuntilaisten mieliä, joten suuntasimme suorilta käsin maneesiin sadetta ja tuulta pakoon. Ryhmäläisten toiveissa oli perustyöskentelyä ja taivutuksia, joten niiden parissa lähdettiinkin ahertamaan. Lyhyiden alkuverryttelyjen jälkeen ohjeistin ratsastajia kolmikaariselle kiemurauralle, jota lähdettiin tunnin edetessä varioimaan askellajein ja voltein. Kiemurauraa työstettiin sellaisenaan käynnissä, ravissa ja laukassa, minkä jälkeen jokaiseen kaarteeseen lisättiin voltti. Volteilla ratsut tuli asettaa ulospäin, mikä teki harjoituksesta entistä rankemman. Kun tämä alkoi iskostua lihasmuistiin, lisättiin välikäyntien jälkeen tehtävään vielä siirtymät suorille pätkille. Tekemistä riitti ja hommia sai tehdä niin ratsastajat kuin ratsutkin.

Suloinen russineiti Magi yllätti näpsäkkyydellään: ratsukolla tuntui olevan iloinen tekemisen ja oppimisen meiniki jo alussa ja ratsukon työskentelyä oli ilo seurata. Radantiet olivat tarkkoja ja volttien tekeminen kiemurauran kaarteisiin ei aiheuttanut suurta muutosta etenkään ravin rytmiin. Myös laukassa kiemuraura sujui vaivattoman näköisesti. Koska ponin kanssa tuntui olevan moni asia kunnossa, otinkin syyniin ratsastajan istunnan, jossa siinäkään ei ollut tosin mitään erityisen painavaa sanottavaa. Korjasin hieman kättä, pohkeen paikkaa ja katsetta. Kun ratsastaja alkoi kiinnittää huomiota istuntaan, ponin ratsastaminen jäi hieman vähemmälle, mutta toistojen myötä ratsastaja pystyi hienosti pitämään sekä itsensä että ponin kasassa. Hienoja pätkiä alusta loppuun. Ponissa on potentiaalia nykyistä tasoaan korkemmalle, siitä vaan koulukentille!

01.10.17 nuorten kouluvalmennus, valm. omistaja (271s)
Lokakuun ensimmäinen oli tuonut Rovaniemelle viiden asteen lämpötilan ja kolean pilvisen sään vuoksi päätimme mennä suosiolla maneesiin. Kaikki vaikuttivat heti alkuun olevan siellä kuin kotonaan, joten mitään erillistä tutustumista maneesin saloihin ei tämän joukkion kanssa tarvinnut tehdä, vaan itsenäiset alkuverryttelyt oli suoritettu ja valmennus valmis alkamaan täysipainoisesti. Tämän tunnin teemaksi olin valinnut siirtymiset, ympyrällä työskentelyn ja taivuttavat sekä asettavat tehtävät, joiden mukana aloittelimme hieman läpiratsastusta ja kävimme teoriassa läpi mitä siihen sisältyi. Aluksi ratsastajat saivat tehdä siirtymisiä pitkillä sivuilla käynnistä raville muutamia askelia kerrallaan, ratsastaa kulmat huolellisesti ulkoavuille suunnaten hevosta ja samalla kävin läpi ryhmälle läpiratsastuksen periaatetta. Hevonen piti läpiratsastuksen jälkeen olla hyvin kuulolla, ohjan ja pohkeen välissä sekä suorittaa yhteistyöhaluisesti töitä kaikissa askellajeissa.

Koulutetun vanhemman hevosen kanssa läpiratsastus vei noin parikymmentä minuuttia, mutta näiden nuorten kanssa tavoitteena oli reilu puolituntinen, eikä haitannut vaikka hommaan olisi mennyt kolmevarttiakin. Puolessavälissä valmennusta kaikki alkoivat olla tuntumalla ja osa jopa suoritti ravissa annettuja tehtäviä pätkittäin oikeassa muodossa, erityisesti vanhemmat hevoset, kuten Magi, jolle lokakuun valmennus olisi viimeinen nuorten ryhmässä. Olin jo pitkään harkinnut, josko näistä ryhmäläisistä tekisi myös jatkoryhmän, jossa myös siskontyttö Jessica pääsisi ratsastamaan, mutta ajatus oli saanut ajanpuutteen vuoksi toistaiseksi vielä siirtyä syrjään. Läpiratsastusta harjoiteltuaan ryhmä jaettiin kahdelle ympyrälle, jossa nostettiin laukka toisella puolen ympyrää ja toinen puoli tehtiin siirtymisiä käyntiin tai pysähdyksiä, mikäli hevosella riitti energiaa, eikä se malttanut nostojen välillä kuunnella puolipidätteitä. Tänään työskentely laukassa sujui kommelluksitta, vaikka Magilla energiaa piisasi! Tähän oli hyvä lopetella rennolla ravailulla puolipitkällä ohjalla eteen-alas hakeutuen ja ympyröitä ratsastaen verkkaisesti. Tyytyväiset ratsukot pakattiin yksi toisensa perään kotimatkalle ja vihdoin koitti odotettu ruokatauko valmentajalle ja Magin ratsastajalle toki myöskin kiitoksena siitä, että tamma pääsi tunnille mukaan.

03.09.17 nuorten estevalmennus, valm. omistaja (239s)
Syyskuun valmennus aloiteltiin maneesissa, koska Suomen syksy oli vallannut kentän valtavine vesilätäkköineen. Ratsukoissa oli havaittavissa tänään jo hieman syysvirtaa, mutta suhteellisen rauhallisesti päästiin silti valmennus käymään lävitse. Aloittelimme tuttuun tapaan verryttelyä ravissa ympyröitä ja kahdeksikkoja tehden, jonne otettiin mukaan myös ravipuomeja kaarevalla uralla. Kokeneille hevosille tämä ei enää tuottanut ongelmia ja kaikki katsoivat myöskin laukassa tarkasti miten jalkansa asettelivat. Laukassa tehtiin myös yleisen energian vuoksi paljon siirtymisiä raviin ja pelkkiä laukannostoja. Sitten otettiin ratsastajat kahdelle ympyrälle, joille oli laitettu pienehkö ristikko hypättäväksi. Tämän kaikki selvittivät helposti, joten ristikot nostettiin melkein heti 50-senttisiksi pystyiksi. Magille tämä tuotti jo hieman päänvaivaa, kun Christianin piti kääntää tammaa huolellisesti, mutta lopulta tehtävä saatiin sujumaan heidänkin osaltaan, eikä pikkuisen korkea estekään paria hetkauttanut.

Tämän valmennuksen teemaksi oli valittu sarjaesteet sekä jumppaaminen, joista aloittelimme kahdella sarjalla molemmin puolin maneesia. Ensimmäiseen väliin tuli kaksi askelta (Magilla neljä) ja toiseen väliin yksi laukka-askel, Magin ottaessa kolme. Kaikkien selvitettyä tehtävä helposti, kokeneimmille hyppääjille nostettiin esteitä vielä muutamalla reiällä. Välikäyntien jälkeen jatkettiin jumppaamalla hevosia neljällä pienellä innariesteellä, joiden tekniikasta nuoret pääsivät jyvälle hyvinkin nopeasti lukuunottamatta Magia, jonka mielestä ne saattoi hyvinkin hypätä yhden askeleen välillä vähän askelta tiivistäen. Lopputuntia kohden myös tamma oivalsi, että se osasi hypätä esteet myös muulla tavoin, etenkin kun näin parhaaksi siirtää esteitä vieläkin lähemmäs toisiaan. Tänään lopeteltiin valmennus puolen tunnin loppumaastoon ihmettelemään lapin syksyä. Maastoreissu meni hyvin, vaikka Magi aiheuttikin pieniä ongelmia pelleilemällä pelkäävänsä autoa ja vetämällä komeat pukit porukan ihmetykseksi. Joukossa tyhmyys tiivistyy..

17.08.17 estevalmennus, valm. Dimma (218s)
Saavuin tänään Adinaan valmentamaan Jannicaa ja Magia. Kaksikko olikin jo lämmittelemässä kentällä, joten pääsimme aloittamaan itse valmennuksen lähes heti saavuttuani paikalle. Valmennuksen pääpainotteena tänään oli hyvä esteelle lähestyminen ja sarjaesteet. Kun poni oli lämmennyt tarpeeksi, pyysin ratsukkoa hyppäämään vielä muutaman lämmittelyesteen, jotta näkisin miten tamma hyppäisi. Ratsukko hyppäsi taitavasti pienen esteen yli ja Magi eteni todella innokkaasti. Jannica saikin pidätellä pientä ponia oikein reilusti, ettei se lähtenyt viilettämään matkoihinsa, ratsastaja selässä tai ei. Toivon mukaan Magin into hieman laantuisi valmennuksen myötä, jotta ei menisi koko homma hukkaan.

Lämmittelyesteiden jälkeen aloimme katsoa itse esteelle lähestymistä erilaisilta teiltä. Magi hyppäsi innokkaasti ja hieman hätäisesti. Pyysin pidättelemään ponia hieman enemmän juuri ennen estettä. Pidättäminen onnistui ja hypyistä tuli vähemmän hätäisiä ja huomasi, että ratsukolta löytyi paljon taitoa. Esteelle lähestyminen alkoi onnistua hyvin ja paljon paremmalla onnistumisprosentilla, joten pääsimme keskittymään enemmän sarjaesteisiin kuin yksittäisiin. Magi huokui intoa, mutta oli jo helpommin käsiteltävissä. Olin koonnut kentän laidalle pienet sarjat, joita ratsukko pääsi nyt kokeilemaan. Sarjaesteet sujuivat ratsukolta hyvin, eikä esteelle lähestymisessäkään ollut ongelmia. Tamma oli innokas ja yhteistyöhaluinen ja liika energiakin saatiin karsittua kohtuullisen hyvin pois. Kokonaisuudessaan valmennus sujui siis hyvin. Loppuverryttelyjen aikana annoin teille vielä kattavan palautteen valmennuksesta, annoin hyviä vinkkejä ja uskon, että teistä on vaikka mihin. Tulen erittäin mielelläni valmentamaan teitä joskus uudestaankin. Magi oli oikein hellyyttävän oloinen terhakka poni!

13.01.17, kouluvalmennus, valmentaja: Tossah Folgreen, VRL-02207 (280s)
Päivä oli synkeä ja kylmä, kun Jannica talutti vaalean russiponin kentälle kouluvalmennukseen. Jalustimia mitatessaan ja satulavyötä kiristäessään vaihdoin ratsastajan kanssa pari sanaa Magista ja toiveista tunnin suhteen. Perusasiat osaava poni kaipasi kertausta ja ehkä pientä testiä seuraavalle koulutustasolle siirryttäessä. Ratsukko ei ollut aiemmin käynyt valmennuksissa, joten päätin, että pysyisimme helpoissa ja itseluottamusta tukevissa harjoituksissa. Magi vaikutti känkkäränkältä, sillä alkukäynnin aikana näytti minullekin melko pitkää naamaa. Ratsastaja ei tehnyt hevosen huonotuulisuudesta numeroa, vaan keskittyi jo alkulämmittelyn aikana pelkästään asiaan. Aavistuksen verran peppu oli lennähtelevinään sivuille ravatessa, jolla Magi alleviivasi kiukutustaan. Jotta ponikin saisi muuta ajateltavaa, pistelin pitkin kenttää tolppia. Jokaisen tolpan ympäri tuli tehdä erikokoisia ympyröitä ja voltteja niin läheltä tolppaa kuin mahdollista sitä kuitenkaan kaatamatta. Ratsastaja oli sanonut vinosta vasemmasta puolestaan, joten pistin ratsukon tekemään rinkuloita vasemmalle enemmän, joka oli myös ponille se vaikeampi puoli. Jannicalla oli rauhalliset kädet, jotka tosin välillä tahtoivat karkailla paikaltaan.

Muistutin häntä nyrkinleveydestä aina kun niin kävi. Johtava ohjasote ei ole pahasta, mutta parempi olisi ratsastaa ensisijaisesti istunnan ja pohkeen avulla. Pidän ohjasapuja aina niin sanotusti "viimeisenä oljenkortena". Välikäynnin aikana Magi näytti jo iloisemmalta. En antanut ratsukon kuitenkaan laiskotella, vaan Jannica sai treenata pysähdyksiä Magin kanssa pitkällä ohjalla vain istuntaansa käyttäen. Laukkaharjoituksia jatkettiin samalla teemalla. Temmon säätely vaati hieman huolellisuutta, sillä Magi olisi laukanhuumassa mielellään kiristänyt tahtia aina uraa kohti ja ympyrälle kääntäessä hidastanut. Ratsastajan piti myös muistaa yrittää istua suorassa kaarteista huolimatta eikä seilaamalla koettaa saada Magia pysymään tahdissa. Jannica oikaisi itsensä aina nopeasti ohjeistuksesta ja muisti hyvin ylläpitää korjauksia harjoituksen loppuun asti. Magi on tietysti vielä niin alkutekijöissään, että sen heikkoudeksi volttiharjoituksissa tuli ”kaatuminen” kaarteisiin, mutta tasapuolisella lihasjumpalla siitäkin pääsee, kun poni oppii kantamaan itseään paremmin. Valmennus päättyi hyvällä mielellä kurjan harmaasta säästä huolimatta.

06.01.17, kouluvalmennus, valmentaja: Cherry Chersey (312s)
Saapuessani Adinan maneesiin Jannica olikin jo keskustelemassa pienen ja pörröisen russitamman kanssa. Palaverin aiheena oli tällä kertaa menemien hallin kauimmaiseen nurkkaan, ja ymmärtäähän ponia kun siellä kuitenkin asustelee estekalusto mörköineen. Ennen kuin ehdin auttamaan ratsastajaa, saikin tämä jo oman tahtonsa perille ja pettyneenä rautias tamma lähti tepsuttelemaan haluttuun suuntaan. Ennen kuin aloimme tehdä sen enempää töitä, varmistimme ettei kulmassa ollut enää mitään ihmeellistä. Pikkuinen Magi meni päästään aivan pyörälle joutuessaan kävelemään esteiden edessä edestakaisin ja muutaman voltinkin kohtaan pyöräyttämään, ennen kuin pääsi turvallisen välimatkan päähän pelottavista möröistä. Jannica kertoi naureskellen melkoisen omaperäisestä ratsustaan, joka omistajan mukaan oli onneksi hieman lahjakkaampi valjakkoajon puolella. Nyt se oli kuitenkin joutunut satuloitavaksi ja hieman eri tavalla töihin. Aloittelimme ihan yksinkertaisesti jarrujen ja kaasun testauksella, mikä tarkoitti lukuisia siirtymisiä. Kovasti olisi tamma halunnut paahtaa omaa vauhtia haluamaansa suuntaan, joten useamman kerran se löysi itsensä peruuttamasta ihan kunnolla pidätteiden mennessä liian huonosti perille. Eipä poni sitäkään oikein osannut, mutta maastakäsin avitettuna alkoi pakittaminen hieman muistua mieleen.

Seuraava vähintään yhtä tärkeä tarkistettava asia oli ohjaus, joka onneksi toimi heti alkuun hieman paremmin. Magi löysikin itsensä tekemästä melko hyvällä mielikuvituksella tuotettuja erilaisia kaarevia uria ja siirtymisiä sisältävää tehtävää, joka kaikessa epäloogisuudessaan kuitenkin toimi yllättävän hyvin. Pikkuruisen ponin oli pakko kuunnella ratsastajaansa, jotta se pysyi ajan tasalla. Ravissa tehtävään otettiin sitten hieman järkeäkin mukaan, jolloin tehtävänä oli ratsastaa loivaa kolmikaarista ja sen jokaiselle kaarelle vielä erikseen voltti. Oikealle Magi kääntyi huomattavasti huonommin kuin vasemmalle, joten hampaiden tarkistus (tai sitten käytöstapojen palautus) voisi olla tarpeen. Kertaalleen tamma yllätti ratsastajansakin hakeutuessaan hieman tasaiselle tuntumalle kesken voltin, mutta ennen kuin kukaan aivan järkyttyi palautui poni omaksi kärsimättömäksi itsekseen. Laukkaakin kokeiltiin hieman pääty-ympyrälle, joskin ensimmäiset yritykset päätyivät lähinnä villiin pukitteluun. Magi oli selkeästi säästellyt parhaat temppunsa valmennuksen loppuun, mutta ponin harmiksi varsin kokenut rodeoratsastaja ei selässä hetkahtanut suuntaan tai toiseen. Saimmehan me sitten muutaman kunnollisen nostonkin, joihin oli hyvä tämä hieman pitkäksi venähtänyt valmennus lopettaa.

24.11.18 Estetunti pikkujoululeirillä, kirjoittaja: omistaja (486s)
Päivä sujui nopeasti ja leirin aamuohjelma oli takanapäin. Nappasin naulakosta takkini suunnaten sitten leiriläisten kanssa tallille. Aurinko paistoi ja kaikki olivat hyvällä tuulella, pakkasmittarikin näytti vain miinus seitsemää astetta, kentälläkin olisi voinut viime öisen paksun lumikerroksen kanssa hypätä, mutta koska lopuilla hevosilla olisi kengitys vasta ensi viikon torstaina ei hokillisia ollut tarpeeksi tälle tunnille, etenkin kun Milla oli erityisesti toivonut tunnilleen Becketiä, jolla hokkikenkiä ei vielä ollut. Siirryimme siis maneesille, kun hevoset oli laitettu kuntoon. Becketin lisäksi mukana oli Viuhti, Magi ja kouluhevonen Easton, jota en ollut huomannut Christianille vaihtaa mihinkään toiseen ratsuun tuntilistoilla ja olinkin hieman yllättynyt ruunikon ilmestyessä maneesiin, noh, kaippa se jostain yli pääsisi, naurahdin selittäessäni miehelleni kummastunutta ilmettäni, ettei Eastonin kanssa juuri kyllä hypätty oltu ennen. Vilkaistuani rannekelloa rupesin kiireen vilkkaa kokoamaan puomitehtäviä, kavaletteja ja esteitä maneesiin, ryhmä sai tehdä itsenäistä verryttelyä sillä aikaa vilkaistessani aina sivusilmällä, etteivät Easton ja Viuhti olleet keränneet liikaa energiaa aamuisen vaelluksen aikana lomaillessaan. Easton vaikutti melkoisen vauhdikkaalta, mutta yllättäen syksyn myötä rauhallisen asenteen ottanut Viuhti kulki topakalla Lunalla oikeinkin hyvin.

Maneesiin oli noussut puomitehtävien lisäksi helppo neljän esteen tehtävä, jossa oli kolmen esteen innari sekä sarja. Korkeutta ei tehtävillä ollut tänään paljoa, vaikka ratsastajat olivatkin Christiania lukuunottamatta kokeneita, alla oli kuitenkin kaikilla oikeastaan vieraat hevoset. Tälle päivälle sopi muutenkin helpohko tekniikkatreeni, ratsastajat olivat melko väsyneitä itseni mukaanlukien aamun vaelluksesta, jossa oli riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Jätin siis hyvillä mielin estekorkeuden alkuun sellaiseen 40-50 senttimetriin. Tarkistin vyöt ennen kuin aloiteltiin verkkahyppyjä, Viuhti oli taas onnistunut pullistelemaan oikein kunnolla! Ratsukot saivat tehdä vielä ohjatusti, mutta omaan tahtiin voltteja, väistöjä ja pysähdyksiä sekä temponlisäyksiä, mutta vain kokorataleikkaalla, ettei tullut törmäilyjä tai etteivät toiset innostuneet, jos niitä olisi tehty uraa pitkin. Seuraavaksi muut siirtyivät kävelemään keskemmälle ja Christian sai aloittaa Eastonin kanssa laukkaamalla muutaman kierroksen maneesissa ja sen jälkeen suuntaamalla innarille. Hypyt sujuivat yllättävänkin hyvin noviisikaksikolta ja Easton oli huomattavasti rauhallisempi yksin tehden, kuin että kaikki olisivat laukanneet yhtä aikaa.

Seuraavaksi vuorossa olivat muut, joilla myöskin sujui tehtävä oikein kivasti, vaikka pikkuponeilla tulikin pitkän välin vuoksi innarivälin sijasta yksi laukka-askel jokaiseen väliin. Loppuun vielä siirsin esteitä siten, että Magi ja Viuhtikin pääsivät tulemaan oikeana innarina tehtävän. Suunnattiin sarjalle, jonka Easton sai taas tulla ensimmäisenä Christianin kanssa. Eastonilla tuntui olevan vähän liiankin kivaa, mutta kyllä se sitten alkoi rauhoittumaan ajan kanssa, kun ei mies antanut sille yhtään siimaa alkaa puuhata omiaan. Viuhdilla tuntui olevan hauskaa esteillä, samoin Becketillä, joka yllätti Millan pukittamalla kokemasti tehtävän alussa laukannostossa, onneksi kokenut ratsastaja pysyi kyllä kyydissä, vaikka kaulalle lensikin. Becketkin siinä kohtaa näytti jo vähän nololta, kun huomasi, että oli mennyt touhu ylitse sopivuusasteen. Magilla ja Jessicalla sen sijaan meni oikein hienosti ja tamma käyttäytyi siivosti keskittyen täysillä tehtävään ja tytön apuihin. Toinen hyppykierros sujui kaikilta jo ihan mallikkaasti, kun tehtävän juonesta oli päästy kiinni. Easton tosin korotetulla kierroksella vähän pudotteli puomeja, mutta onneksi se ei ole niin vakavaa. Loppuun kaikki saivat tehdä itsenäistä verryttelyä vielä ravissa ja kävimme sitten kävelemässä lyhyet loppukäynnit lähimaastossa.