Lykkelig Inger

00.00.0000, kouluvalmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

28.01.17 Pk merkintä, kirj. Kate Daley (495s)
Olimme sopineet Jannican kanssa, että tulen Adinaan liikuttamaan nätin vuonohevostamma Inkan. Olin hyvin innokas, sillä minulla on aina ollut kiinnostusta vuonohevosiin - ja nyt pääsisin ratsastamaan sellaisella! Adinaan päästyäni suuntasin heti tallissa piipahtamisen jälkeen lumisille tarhoille, joista yhdessä seisoskeli hevoskavereidensa kanssa ihana Inka. Tamma hörähti, kun kävelin sen luo ja nappasin sen kiinni riimunnaruun. Inka seurasi kiltisti, mutta reippaasti perässäni kun talutin sen omaan karsinaansa. Ensiksi otin siltä (hyvin lumisen) loimen pois ja vein sen kuivaushuoneeseen, sillä se vaikutti sisältäkin päin ehkä vähän märältä. Seuraavaksi sidoin Inkan kiinni karkaamisen varalta ja aloitin harjaamisen. Samalla puhdistin Inkan kaviotkin huolellisesti. Sillä oli melko isot tierat kavioissa, joten koputin ne pois vasaran avustuksella. Harjaustoimenpiteiden jälkeen hain varustehuoneesta Inkan satulan ja suitset. Inka yritti vähän pyöriä kun laitoin satulaa sen selkään, mutta muuten se kyllä käyttäytyi oikein hyvin. Kun satula oli hyvin paikoillaan, kiinnitin vielä satulavyön. Satulan laitoin jälkeen laitoin Inkalle suitset. Suitsien laitto sujui hyvin, sillä Inka otti helposti kuolaimet suuhunsa ja antoi laittaa niskaremmin korvien taakse ilman minkäänlaisia ongelmia. Tässä välissä laitoin tammalle myös ihanan limenvihreät pintelit joka jalkaan. Sitten vain itselleni kypärä päähän, ohjat pois hevosen kaulalta, ja menoksi!

Talutin Inkan rauhallisesti kentälle ja sinne päästyämme nousin jakkaran päältä tamman satulaan. Kiristin vielä satulavyötä muutamalla rei'ällä ja säädin jalustimet minulle sopiviksi. Aloitin ratsastuksen tietysti alkukäynneillä, jotka menin pitkin ohjin ihan vain koko kenttää ympäri. Lumi narskui kivasti joka askeleella. Kenttä oli oikein hyvässä kunnossa, vaikkakin toisen päädyn uralta se oli vähän liukkaanpuoleinen. Kun otin ohjat tuntumalle, jatkoin vielä käyntityöskentelyä mutta aloin tehdä kulmiin voltit ja joka sivulle pysähdykset. Inka oli hyvin kuulollani ja se oli todella miellyttävä ratsastettava varmaankin herkkyytensäkin ansiosta. Inkasta myös huomasi selvästi, että se on yhteistyöhaluinen ratsu. Käyntiharjoitusten jälkeen pyysin Inkan raville ja se totteli heti pienistäkin avuista. Aloin tehdä pitkien sivujen keskelle suurikokoiset ympyrät ja käyntiinsiirtymät aina lyhyiden sivujen keskellä. Keventelin aika rauhallisesti ravin tahtiin, mutta välillä Inkan ravin tempo heittelehti eikä kyyti ollut varsinkaan ympyrän jälkeen kauhean tasaista. Sain tämän asian kuitenkin korjattua tukemalla enemmän sisäpohkeella etenkin käännöskohdissa. Seuraavaksi otimme vähän laukkaa keskiympyrällä. Laukannostot sujuivat oikeastaan yllättävän hyvin ja Inka selvästi tykkäsi laukkaamisesta. Laukkasin ympyrätyöskentelyn jälkeen noin kierroksen (per suunta) myös uraa pitkin. Ravailimme vielä loppuraveja eteen-alas -tyylillä ja kävelimme rennosti loppukäynnit. Siihen oli sitten hyvä lopettaa!

Talutettuani Inkan talliin, sen karsinaan, otin siltä rauhallisesti satulan ja suitset pois. Sitten laitoin Inkalle riimun takaisin päähän ja sidoin sen taas kiinni, ettei se pääsisi livahtamaan karsinasta ulos. Vein satulan ja suitset varustehuoneeseen ja palasin Inkan luo käärimään sen pintelit pois. Yksi pinteleistä oli vähän valahtanut alaspäin yhdestä kohtaa, mutta ei onneksi kuitenkaan pahasti. Harjasin vielä Inkan hiukan hikistä karvaa suoremmaksi juuriharjan tyyppisellä harjalla, ja tarkistin neidin kaviot varalta. Nyt tieroja ei onneksi paljoa tullut kun kenttä oli ilmeisesti aurattu aikaisemmin sinä päivänä. Inka vaikutti olevan oikein tyytyväinen ratsastuksen jälkeenkin, mikä tietysti oli oikein hyvä asia. Sitten puin Inkalle kaulakappaleellisen fleecevuorellisen loimen (Inka oli etenkin kaulasta hikinen) ja talutin sen tarhaan. Kello oli vasta jotain neljä, joten oli vielä paljon aikaa tarhailuun ennen iltatallia!

27.11.16 Tehtäväratakilpailut Orange Woodin pikkujouluissa 3/9
C) Kirjoita tuumailuteksti siitä, mitä hevosesi ostaisi sinulle joululahjaksi ja miksi, jos se yllättäen tienaisi sievoisen summan.
Lykkelig Inger raapusti salaa kirjettä, kynä pysyi yllättävän hyvin kaviossa, vaikka olihan Inka sitä jo harjoitellut, että voisi vihdoin kirjoittaa pukille. Inka loi ulos haaveilevan katseen, kello oli jo kahdeksan, ulkona oli hämärää ja lunta tuprusi oikein urakalla. Päästessään listan loppuun Inka mietti pitkään ja hartaasti, sitten se kirjoitti kynä kaviossa sauhuten: "Rakas joulupukki. En oikein keksi omistajalleni mitään joululahjaa tänä vuonna. Mitä voi ylipäätään antaa ihmiselle? Eivät he tykkää kauroista tai kuivasta ruisleivästä kakkuna. En voi hankkia uutta satulaa tai suitsia, mitä järkeä siinä olisi, kun ei hän niitä kai tarvitse. Uutta loimeakaan ei tänä talvena tarvitse ostaa tai talvikenkiä. Ihmiset eivät tietojeni mukaan käytä hokkeja, joten niitäkään ei varastoon tarvitse. Auta sinä pukki, hankkimalla jotakin, mitä tiedät Jannican tarvitsevan".