Perfect Beginning Delm

18.06.19 maastoestevalmennus, valmentaja: Bella (200s)
Valmennus oli Jannican ja Betan osalta alkanut hieman epävakaalta pohjalta, sillä rataan tutustuessa Beta oli ennemmin äksyillyt ryhmän toiselle tammalle. Lisäksi uudet esteet olivat olleet pelottavia ja tamma oli kieltänyt ensimmäisellä harjoituskierroksella muutamallekin esteelle. Toinen harjoituskierros sentään meni paremmin. Itse valmennuksen alkaessa annoin Jannicalle ohjeeksi olla Betan kanssa napakkana. Neuvoin kiinnittämään tamman huomion mahdollisimman paljon omaan ratsastukseen, esimerkiksi hyödyntäen puolipidätteitä ja asettamista. Lisäsin myös, että erityisesti toisten tammojen läheisyydessä Jannican tulisi saada Beta keskittymään omiin apuihinsa napakalla eteen ratsastuksella. Uusia esteitä lähestyttäessä muistutin kannustamaan sekä rohkaisemaan tammaa ja tarvittaessa tekemään vaikka voltin, jotta esteelle ei tulisi kieltoa.

Valmennus sujuikin ratsukolta harjoituksia paremmin, vaikka odottaessaan meinasi Beta menettää hermonsa toisen tamman kanssa. Jannica sai kuitenkin hyvin tammansa unohtamaan asian ratsastamalla odotusajalla voltteja. Radalla ratsukko eteni ensimmäisellä kerralla hieman jäykällä tunnelmalla ja Beta vaikutti hyppäävän kuuhun asti. Se ei kuitenkaan kieltänyt kertaakaan. Toisella kierroksella vauhtikin oli jo reippaampi ja hypyt tasaisempia. Palautteessani kehuin ratsukon yhteistyötä ja totesin, että rata oli loppujen lopuksi mennyt oikein siististi. Kehuin erityisesti Jannicaa, joka oli hyvin saanut kiinnitettyä Betan huomion pois epäolennaisista asioista ja myös rohkaissut sitä uusilla esteillä. Kotiin viemisiksi annoin sileälle työskentelyyn kahdeksikkotehtävän, jossa tulisi paljon siirtymisiä sekä asettamista. Se toivottavasti toisi apua Betan keskittymiskykyyn.

11.05.19 maastoestevalmennus, valmentaja: omistaja (239s)
Pieni tihkusade ei estänyt rohkeata kolmikkoa osallistumasta keväiseen maastoestetuntiin Adinan tiluksilla. Tarkistettuani osallistujien hokkitilanteen ja varmistettuani verryttelyn tilan siirryimme joukolla maastoesteradan viereiselle pellolle tekemään vielä muutamia ohjattuja hyppyjä sekä työskentelyä laukassa. Pelto oli juuri mukava pohjaltaan ja jousti hyvin pienissä hypyissä, joita otimme ennen varsinaiselle radalle siirtymistä. Saitte aloitella tukeilla, jotka olivat kaaren muodossa maastoesteradan alussa pienellä neliön muotoisella alueella, jossa mahtui hyvin toiset laukkaamaan ympärillä, kun yksi vuorollaan ylitti tukkeja, aloittaen pienimmästä ja päätyen suurimpaan oman tason mukaan. Kaikki ylittivät ongelmitta myöskin suurimman kahdeksankymmensenttisen tukin, joten päästiin aloittelemaan rataan tutustumista. Saitte tulla ensimmäisenä ison tukin, jonka jälkeen tuli melkoisen jyrkkä alamäki ja oma istunta piti pitää hyvässä tasapainossa, vähän takanojassa, jotta ponien tasapaino oli parhaimmalla tolalla. Seuraavaksi noustiin loiva ylämäki, jonka päällä oli matala autonrenkaista tehty kourunmuotoon painunut este, jonka kaikki ylittivät rohkeasti. Siitä käännyttiin oikealle, josta eteen aukeni hiekkainen aukio, josta hypättiin vasemmassa reunassa oleva koivutukki, matala sekin osallistujien tasoon nähden. Siitä jatkettiin loivasti oikeaan suuremmalle kyltille, jossa oli jo himmentynein kirjaimin jonkin rehuliikkeen logo, vihreä väriltään, joskin aikojen saatossa jo melkoisesti haalistunut harmaahkoksi. Sen ylitettyään ratsukot jatkoivat oikealle liikennemerkin ylitse ja siellä käännyttiin ympäri, jonka jälkeen tultiin vielä koivutukin vieressä olevat valkoiset urut, jotka osalle aiheuttivat kiellon ilmestyttyään alamäen jälkeen yllättäen esiin. Rohkeitakin suorituksia nähtiin mm. liikennemerkillä, jonka ponit ponkaisivat melkoisella ilmavaralla, ihan vain varmuuden vuoksi. Lopuksi tultiin vielä bankettia sekä hypättiin trippeli-tyyppinen tukeista tehty este, joka tuntui kaikille olevan helpompia esteitä radalla helpon hahmottamisensa vuoksi.

13.10.18 tarinakisat 80cm VOITTO! Humlegård, osallistuja: omistaja
Minkälaisen meemin postaat Facebookiin tai vaikka Instagramiin kisapäivän jälkeen? Linkitä meemi netistä tai tee oma jonka liität osallistumisesi yhteyteen!

01.09.16 tarinakisat 80cm Alchemy Warmbloods, sij. 3/4, kirjoittaja: omistaja
Aamu alkoi sopivasti matkaradion pirahtaessa soimaan AAMU-biisiä seitsemältä. Ajattelin samantien herätessäni, että JOKAINEN PÄIVÄ ON LIIKAA, mutta kiltisti puin tallivaatteet jälleen kerran ylleni ja menin ruokkimaan Betan. Vaikka tamman nimi viittaakin täydellisyyteen, NIIN ei tallissa ollut siitä jälkeäkään tänä aamuna.. Tallin SEIKKAILIJA oli jälleen päässyt yöllä maistamaan vapautta ja seisoi käytävällä tyytyväisenä aikaansaannokseensa. Sitä ihmetellessäni teki mieli vain todeta HASTA MANANA ja poistua takavasemmalle. Tyydyin kuitenkin nostamaan pissatut loimet pesukoriin ja menin sitten hakemaan ponien aamupuurot rehuhuoneesta.

Tullessani takaisin HÄIRIKKÖ oli jo tajunnut onneksi mennä omaan karsinaansa ja jaettuani ruoat oli aika pakata Betan tavarat laatikkoon kisoja varten. Suurimman osan olin jo eilen sinne sullonut, mutta tänään piti mukaan napata vielä muutama varuste. Raahasin TITANICIN kokoisen varustelaatikon ulos ja jäin odottamaan autoa. Vihdoin se saapui mukanaan uusi musta traileri. "Huomenta" mies huuteli jo autosta astuttuaan. "MOI MOI VAAN!" tervehdin iloisesti ja nostimme tavarat autoon. Sitten menin laittamaan tammaa matkakuntoon. Mieleeni hiipivät LAPSUUDEN SUNNUNTAIT, kun isolla porukalla lähdimme kiertämään lähistön pikkukisoja. Siitä oli jo pitkä aika ja nyt omistin ison tallin heti Hilden lähistöllä. Saatuani ponin valmiiksi talutin sen traileriin, vaikkakin PORTIT saatiin suljettua vasta viime tingassa tamman meinatessa, ettei hän kyllä traileriin jäisi. Lähdimme ajelemaan kohti ILOMANTSIA autoradion soittaessa aivan liian lujalla SATA KESÄÄ, TUHAT YÖTÄ. Jammailimme musiikin tahdissa pitkään nauttien suomalaisesta nykymusiikista.

Saapuessamme kisapaikalle ilmoitin meidät kisaan mukaan ja kävin sitten katsastamassa radan, se näytti suhteellisen helpolta. Ei kun poni kuntoon ja verryttelyyn. "PIDÄ HUOLTA, ettei se pääse tuon orin lähelle" valmentaja opasti kentänreunalta. Saatuamme verryttelyn tehdyksi oli hetki aikaa odotella muiden suorituksia. "Seuraavaksi JOHNNY BLUE ja HIROSHIMA" kuului kovaäänisestä, meidät kuulutettiin valmistautuvaksi ratsukoksi. Seurasin silmä tarkkana pojan suoritusta, joka tuntui olevan kovaluokkainen. Muutenkin rata oli sujunut edellisiltä osallistujilta erittäin hyvin, joten tuskin Johnny olisi YKSIN sijoittuneiden joukossa. Pääsimme radalle ennätysajassa, ilmeisesti tamma oli tajunnut että MOOTTORIPYÖRÄ ON MOOTTORIPYÖRÄ, eikä aio syödä tammaa suihinsa verkka-alueen laidalta. Saimme tyydyttävän suorituksen esteiltä ja lähdin kävelemään käsihevosalueelle, jotta kuulisin samalla kisatuloksia. Emme sijoittuneet isossa luokassa, mutta kokemuksena olin erittäin tyytyväinen kisoihin.