Adinan Haamuaatto

00.00.0000, valmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

24.12.19 Aattomaasto, kirjoittaja: omistaja (286s)
Nostin satulan telineelle ja ryhdyin harjaamaan maailman mahtavimman talvikarvan omaavaa hevosta. Onneksi sentään karvanlähtö oli jo loppunut. Viimeistelin harjauksen pehmeällä dandyllä ja satuloin ratsuni tottuneesti. Olin kiristämässä vyötä, kun Jessica ilmaantui karsinanovelle laittaen kypärää päähänsä. Hän ojensi suitset naulasta ja kiitin tyttöä, jatkaen kuolainten lämmitystä. Sitten suitsin uljaan ratsuni ja olimme molemmat valmiita lenkille. Pakkasta oli ihan mukavasti, muttei kuitenkaan onneksi yli kymmentä astetta, joten etelästäkin tulevat maastoilijat pärjäisivät varmasti, vaikka minua kieltämättä hieman huvitti paksut toppatakit. Muut olivat jo päässeet ulos ja sovittelivat itseään satulaan. Kertailimme jonojärjestystä kiristäessäni vyötä ja kerroin suurin piirtein reittisuunnitelmat kotiin jäävälle Christianille, mikäli matkalla tulisi jotakin yllättävää vastaan. Tarkoituksena oli kuitenkin jouluaaton kunniaksi kiertää lähireitti ja näyttää vähän Rovaniemen hulppeita maastoja matkaajille, jotka olivat olleet halukkaita aikaiseen aattomaastoon hämärän vielä ollessa rajamaillaan.

Kaikilla oli alkumatkaa varten otsalamput mukana, joten pääsimme lähtemään. Jessica sai asettua perääni, koska hänen ponillaan tuntui olevan vähän liikaakin menohaluja ja sain samalla pitää vekkulia uutta poniaan silmällä maastovarmuuden suhteen. Koko poppoo tuntui olevan tänään vauhti päällä ja menohaluja riitti niin paljon ettemme juuri kävelleet hiekkatielle päästyämme, vaan annoimme hevosten vähän pudistella talven energiaa matkavauhdin ollessa rivakkaa, vaikka valtaosa porukasta olikin poneja. Käännyimme vasemmalla ensimmäisestä risteyksestä, joka sai jostakin syystä ratsuni levottomaksi, liekö katsellut korkeista kuusista roikkuvia oksia lumenpainosta, jotka alkoivat jäädä varjoihin auringon pikkuhiljaa noustessa. Sammutin otsalamppuni ja muutkin tekivät niin viimeistään auringon noustua. Varjot lankesivat metsässä ponin jalkoihin, joita sen piti pikkuloikin toki vähän tutkailla, mutta muuten matka eteni mukavasti vapaapäivistä huolimatta. Leveälle polulle päästyämme nostimme rauhallisen laukan, jota saatiinkin hyväpohjaisella tiellä jatkaa koko tienpituudelta. Valitettavan pian tuo tiepätkä oli kuitenkin taas laukattu ja siirtelimme vähän eri tahtiin raville pysyen kuitenkin suhteellisen hyvässä parijonossa laukan jälkeen. Kotimatka sujui leppoisasti väen ihmetellessä eri eläinten jälkiä lumihangessa.

05.02.19 Yleistunti, kirjoittaja: Mirkku (314s)
Olin hyvin innoissani, koska en ollut pitkään aikaan päässyt ratsastustunnille. Intoni muuttui kuitenkin pieneksi jännitykseksi, kun sain selville, että tulisin ratsastamaan suomenhevosella. En ollut nimittäin koskaan ennen ratsastanut hevosella, vaan olin aina ollut henkeen ja vereen ponityttö. Päästessäni näkemään tamman jännitykseni kuitenkin helpottui, koska vastassa oli todella rauhallisen ja mukavan oloinen kaveri. Olin tullut tallille jo hyvissä ajoin, joten sain hoitaa ja varustaa ratsuni rauhalliseen tahtiin. Kaikkien ratsukkojen ollessa valmiita lähdimme yhdessä maneesiin. Ennen selkään nousua tarkistin vielä jalustimen pituuden ja kirisin mahavyötä. Atta hieman pullisteli vastaan kiristyksen aikana, mutta sain vyön kuitenkin riittävän kireälle, jotta pystyin turvallisesti nousta selkään. Porukan mennessä alkukäyntejä uralla Bella kertoi hieman tunnin aiheesta, joka oli siirtymiset. Hetken kävelemisen jälkeen päästiin jo ensimmäisen tehtävän kimppuun.
"Otetaan jokaisen kirjaimen kohdalla siirtymä eli nyt ensimmäisellä kirjaimella nostatte ravin ja ravaatte seuraavalle kirjaimelle, jossa otetaan käynti. Jatkatte sitten samalla tavalla käynnissä seuraavalle kirjaimelle ja siitä uudelleen ravi", Bella ohjeisti.

Jo ensimmäinen raviin siirtyminen vieraan hevosen kanssa tuotti hankaluuksia, enkä oikein tiennyt mistä kiikastaa, kun tamma ei millään halunnut siirtyä raviin.
"Vilma löysää ohjaa, ratsastat kuin sinulla olisi käsijarru päällä", Bella huomautti.
Löysäsin hieman ohjaa antaen samalla pohjeavun uudelleen ja tamma siirtyi pehmeästi raviin. Työstimme siirtymiä muutaman kierroksen ajan, jonka jälkeen vaihdettiin suuntaa ja otettiin sama harjoitus tähän suuntaan. Siirtymät eivät tuottaneet Attan kanssa enää paljoa ongelmia, kun olin hoksannut miten tammaa tuli ratsastaa. Lopputunnista saimme vielä mennä pieniä pätkiä uralla laukassa. Attan laukka oli todella pehmeä ja tasainen. Olisin voinut mennä laukkaa kierros kaupalla, mutta tunnin aiheen mukaisesti nyt keskityttiin kuitenkin vain siirtymiin laukan ja ravin välillä. Tamma teki siirtymät hyvin, kunhan vain muistin pitää käteni oikeilla paikoilla, enkä jäänyt roikkumaan ohjiin. Laukkaamisen jälkeen vuorossa oli loppukäynnit ja henkilökohtaisen palautteen saaminen opettajalta. Bellan mielestä olin ratsastanut tunnin aikana hyvin, mutta ratsastuksestani huomasi, että olen tottunut menemään vain yhdellä tietyllä hevosella. Minulle suositeltiin useammilla erilaisilla hevosilla ratsastamista ja ratsastustunneilla ahkerammin käymistä taitojeni kehittämiseksi.