Oakford Amarillion

KTK-III

KutsumanimiMilli RekisterinumeroVH17-035-0022
Rotuconnemaranponi Säkäkorkeus148cm
Sukupuolitamma Värikimo
Syntymäaika10.06.2008 Irlanti 19v Koulutustasohelppo B
OmistajaJannica (VRL-04799) Kasvattaja
Maahantuoja
Oakford Stud, Galway
Brielle

Luonne

Milli on sosiaalinen tamma, joka tahtoisi ottaa osaa kaikkeen mitä Adinassa tapahtuu. Se tulee hyvin toimeen laumassa ja on kiltti, joskin hieman arka käsitellä. Ratsunakin Milli on arka ja etenkin maastoon se tarvitsee toisen ponin tueksi. Kouluratsuna tamma on melkoinen liitokavio, mutta esteillä lähinnä työnnettävää mallia.

Sukutaulu

i. Lowie
km 147
ii. Lington
km 140
iii. Langdon km 143
iie. Carminella km 142
ie. Hoverton Carynia
km 140
iei. Falsmouth Xastor rnvkk 146
iee. Darling Dale km 148
e. Oakford Amélie
rn 137
ei. Cigaro
rnvkk 139
eii. Portsmouth Bron rn 142
eie. Warth Relina rnvkk 141
ee. Milton Lydia
rn 139
eei. Petworth Bryce rnvkk 141
eee. Cargyll Alia rn 141

Jälkeläiset

Laatuarvostelut

KRJ Laatuarvostelu

Ei vielä arvosteltu.

Kantakirjaus

20.12.22 - KTK-III - 64p

Näyttelytulokset

VSN Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

NJ Näyttelyt

00.00.0000, Paikka, Luokka, Tulos

Kisatulokset

KRJ 7 sijoitusta

25.10.18 - he B - 4/100 - Moana part breds
29.12.18 - he B - 4/30 - Tiiron rt
03.10.20 - he B - 2/11 - Adina
16.10.20 - he A - 1/10 - Adina
25.01.21 - KNS - 3/28 - Adina
18.02.21 - he B - 2/13 - Adina
26.11.23 - he B - 3/10 - Adina

Valmennukset

00.00.0000, kouluvalmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

Päiväkirja

15.04.17 Kokkomaasto Kömmervuoressa, kirjoittaja: omistaja (167s)
Lunta oli vielä reippaasti suunnatessamme Kömmerinkylän korkeuksille, jonne ei kuitenkaan Rovaniemeltä kovin pitkälti onneksi ollut. Mukavasti reitit olivat kuitenkin tulleet esiin kevätauringon lämmittäessä ja lankalauantaina kuuden hevosen letka starttasi ihastelemaan pääsiäiskokkoa 350m korkeuteen tunturille. Amarillionille reissu oli ensimmäinen kotimaastojen ulkopuolella, joten ennakkoon olin hieman jännittänyt miten meillä sujuisi. Viiden aikaan iltapäivällä olimme kaikki lähtövalmiina tallin pihalla ja metsäteitä aikamme kierrettyämme tulimme peltoaukiolle, jossa laukattiin. Se meni oikein kivasti ja Amarillion oli oikeinkin rauhallinen. Seitsemän maissa saavumme kokolle, hevosia odotti leppoisa lepopaikka turvallisen matkan päässä, mutta ei Amarillion onneksi tuntunut juurikaan välittävän koko tulesta, vaan mutusteli retkestä väsyneenä heiniään tyytyväisen oloisena. Söimme hevoset hoidettuamme grillimakkaraa, voileipiä ja kahvia. Tunnin lepotauon jälkeen onkin aika suunnata kokka kohti Kömmervuorea yöpymään. Saavuimme tallille noin vasta kymmenen maissa, onneksi suurella osalla oli otsalamput mukana, joten matka sujui rauhallisesti. Kevät oli onneksi myös tullut ja valoisaa oli lähes yhdeksään asti, joten pitkälti emme pimeässä joutuneet tarpomaan. Osa oli pukeutunut noidiksi ja kokolla noitia oli koolla useampiakin. Itse en mokomaan hullutukseen ollut lähtenyt mukaan.