Pikkuvillivadelma

00.00.0000, este/kouluvalmennus, valmentaja: X
Ei valmennuksia.

06.10.16 Aino täyttää vuoden, kirjoittaja: omistaja (208 sanaa)
Aika on kulunut Adinaan muuton jälkeen kuin siivillä ja olemme Ainon kanssa nauttineet täysin rinnoin syksyn tulosta ja ilmojen viilentymisestä. Maastot ovat siinä määrin muuttuneet, että pieni tamma on välillä ihan häkellyksen vallassa, kun kävelemme rauhallisesti lehtien kellastamia polkuja pitkin lähimaastoissa ja vähän kauempanakin. Aino näkyy nauttivan metsässä olosta ja kävelyretkistämme tullen aina mielellään portille vastaan, kun menen hakemaan sitä lenkille porkkananamien kera (tosin en ole varma tuleeko tamma porkkanoita vai minua vastaan). Aino on kasvanut kovasti kesän aikana ja siitä alkaa tulla jo ihan oikea pikkutamma. Saas nähdä minkälaisia kolttosia neiti keksii, kun 2-vuotiskausi lähenee! Nyt Aino vaikuttaa kuitenkin todella rauhalliselta ja on tosi kiltti hoitaessa ja taluttaessa.

Meillä kävi Ainolla vuolijakin muutama viikko sitten ensimmäistä kertaa ja tamma käyttäytyi oikeinkin hyvin, vaikka toimituksen kestäessä se alkoikin hieman hermostumaan. Ei se kuitenkaan onneksi ryhtynyt mitään tuhmaa puuhaamaan. Sen verran herkkyyttä tammassa kuitenkin on jo havaittavissa, että syksyllä kun lokakuun alkupäivinä meillä kävi eläinlääkäri katsomassa hampaita ja rokottamassa neidin Aino ei oikein perustanut touhusta, vaan rupesi peruuttelemaan käytävällä. Saa nähdä miten jatkossa, kun alamme todenteolla raspaamaan, tarvitseeko tammaa rauhoitella sitä varten. Onneksi kengitys varmasti onnistuu ilmankin, niin rauhallisesti tamma otti vuolun ja meidän kengittäjä on kyllä ihanan rauhallinen nainen, joka saa paatuneetkin oripojat kenkään ilman rauhoitusta (jopa shettisorit).

05.08.16 Aino syntyy, kirjoittaja: kasvattaja (311 sanaa)
Pitkä odotus saatiin tänään päätökseen, kun Della pyöräytti maailmaan kolmannen varsansa. Tamma oli kuluneen viikon aikana ollut todella kiukkuinen ja samalla säpsynyt mitä kummallisimpia asioita, joten se oli saanut oleskella enimmäkseen karsinassa ja sitä oli käyty juoksuttamassa kentällä kevyesti. Perjantaiaamu valkeni kirkkaana ja kuulaana. Heinäkuun helteet olivat tältä osin väistyneet ja lämpömittari oli laskenut lähemmäksi viittätoista astetta. Della oli aamuruokinnan aikana tavallista pirteämpi, mutta samalla levoton ja se kävi vähän väliä makuulleen. Varsomisen aika olisi selvästi lähellä. Lähdin viemään muita tallin asukkeja laitumelle ja saatuani vietyä hevoset ulos, oli Della alkanut varsomaan. Alku näytti menevän hyvin, joten vilahdin tietokoneen ääreen seuraamaan miten varsominen etenisi. Uskoin Dellan synnyttävän varsan paremmin ominavuin, enkä ollut väärässä. Della varsoi reippaasti varsan ja lähti hoitamaan tätä heti hellästi. Suurella läsillä varustettu tummanrautias pienokainen näytti todella hellyttävältä tietokoneen ruudussa. Siemaisin loput kylmästä kahvistani ja lähdin kohti tallia. Matkalla mietin jo kuumeisesti varsalle nimeä, vaikka en vielä tiennyt edes sen sukupuolta. Tallinkulmalla törmäsin äitiini, joka tarjosi minulle villivadelmia, joita oli käynyt poimimassa niitä laitumien takaata. Kiitin ja kävimme yhdessä vilkaisemassa uusinta tulokasta.

Della tervehti meitä hörähtäen ja esitteli ylpeänä varsaansa. Pitkä hontelojalkainen tummemman rautias varsa luikahti emänsä taakse piiloon, kun astuin karsinaan. Syötin Dellalle muutaman vadelman ja äitini tuhahti selkäni takana. ”Kyllähän tuoreen mammankin pitää saada oma osuutensa.”, puolustauduin ja rapsutin Dellaa kaulalata. Kyykistyin varsan vierelle ja ihastelin sen suuria ruskeita silmiä. Suuri läsi peitti varsan toisen silmän samanlailla kuin emänsäkin. Etujaloissaan varsalla oli takakorkeat puolisukat. Tammaksi osoittautunut varsa tuli varovaisesti tervehtimään. ”Maistuisko sinullekin villivadelma pikkuinen.”, lörpöttelin varsalle ja silloin keksin varsalle nimenkin. Pikkuvillivadelma. Tapanani oli vääntää varsoille nimi kummankin vanhemman mukaan, mutta tällä kertaa isältä, Jukolan Pomeranssi, ei vääntynyt nimeen mitään. Tämä Pikkuvillivadelma oli vain mielestäni todella osuva kauniille tammavarsalle ja hevostietokannasta tarkasteltua sitä ei myöskään oltu annettu kenellekään hevoselle aikaisemmin. Lempinimi Aino vääntyi Dellan kahden edellisen varsan mukaan A-kirjaimesta (Ansa ja Arvo olivat Dellan ensimmäiset varsat).

08.06.16 Varsan suunnittelua, kirjoittaja: kasvattaja (101 sanaa)
Della kävi tänään tutustumassa Harrastetalli Jukolan omaan suomenhevoskasvatti Jukolan Pomeranssi eli Pommiin. Pienikokoinen upea ori säväytti kauniilla punarautiaalla värityksellä sekä estepainotteisuudellaan Veeran keväällä jo aikaisemmin. Tuolloin varsan isäksi valikoitui kuitenkin vielä Veeran oma suomenhevosori Nuutti. Pommilla oli myös mielenkiintoinen 3-polvinen suku, jossa on tullut hyvin menestystä eri laatuarvosteluissa ja tänä vuonna päädyttiin eri ratkaisuun orin suhteen. Astutustilanteessa oli hieman hämminkiä, kun Pommi ei ollut ensiksi ollenkaan kiinnostunut Della-tammasta. Siinä jo Hannen kanssa tuskailtiin tuliko turha reissu, mutta loppujen lopuksi astutus saatiin vedettyä kunnialla läpi Pommin luovuttaessa, kun ei muitakaan neitosia näkösällä ollut. Näin aluilleen lähti Dellan toinen astutus ja kolmas varsa.