A.D. Discount

06.01.19 estevalmennus, valmentaja: Jannica (177s)
Esteryhmä oli kokoontunut tänään Adinan maneesille hyvissä ajoin. Ohjeistin kolmen ratsukon ryhmä rämää omatoimiseen verryttelyyn, jonka jälkeen saitte tulla peräkkäin puomeja ensin ravissa ja sitten laukassa, kun olin hieman välejä pidentänyt. Kaikilla sujui tänään alkuverryttely oikeinkin mallikkaasti, eteenpyrkimystä riitti esteistä innostuneilla poneilla ja ratsastajat saivat hyvin niiden energian kanavoitua verryttelyssä siirtymisiin ja muuhun järkevään tekemiseen. Puomeilla kaikki ponit olivat suhteellisen tarkkoja jaloistaan, mutta mitään extraisoja loikkia ei kuitenkaan laukkapuomeilla nyt päästy näkemään. Vaikka valmennuksen tasona oli tänään noin kuusikymmentä senttiä aloiteltiin verkkahypyt ympyrällä kahden ristikon kanssa, koska maksimitaso oli normaalikokoiselle shetlanninponille jo melkoinen haaste ja ratsut piti saada verryteltyä kunnolla ennen varsinaisen työrupeaman alkua. Kun ympyrällä saatiin homma toimimaan muutaman hassun hypyn jälkeen saitte hetkisen kävellä, kun laitoin kokorataleikkaalle pienen kolmen esteen sarjan. Pikkuponien kanssa oli kyllä etua, ne kun mahtuivat vaikka puolikkaaseen maneesiin jo tekemään täysipitkää rataa. Käveltyänne tarpeeksi saitte jäädä jonoon vastakkaiselle pitkälle sivulta, jolta tultiin vuorotellen laukassa tämä tehtävä. Muutamaa ratsastajaa sain hieman ohjeistaa teiden ratsastuksessa, mutta sinulla se sujui hienosti. Lopputunnista esteet korotettiin maksimikorkeuteen ja sitten saitte alkutunnin oppeja hyötykäyttäen tehdä itsenäistä loppuverkkaa.

17.07.2016 Seikkailuleiri Tuulan tallilla, kirjoittaja: Jannica (467s)
Herään unisena seitsemän aikaan hoitamaan ponini ja laittamaan sen ulos. Kaikki nukkuvat vielä ja pieni kateuden pistos käy sydämessä, kun menen ulos pilviseen aamuun. Piristyn kuitenkin nopeasti kuullessani Dicen iloisen tervehdyksen. Heitän sille tukun heinää ja menen laittamaan tarhaan vettä. Sitten haen orin sinne ja otan loput aamuheinät mukaan ulos. Siivoan verkkaisesti karsinan ja vien sinne uutta turvetta, sitten laitan karsinaan vesiämpärin ja iltaheinät valmiiksi. Tämän tehtyäni menen Tuulan avuksi laittamaan laitumille vesiä. Takaisin palattuamme Tuula sanoo, että aamupalaa voi jo mennä ottamaan ja kiittää avusta. Syötyäni menen hetkiseksi lepäämään, koska suurin osa leiriläisistä heräilee vasta kymmenen maissa ja menee hitaasti syömään. Sen jälkeen on teoriaa hevosmiestaidoista ja opettelemme myöskin käytännössä käsittelyä, kuten lastaamista ja vapaana olevaan hevoseen suhteen luomista, juoksutusta, ohjasajoa ja muuta mukavaa sekä hyödyllistä. Kahdeltatoista pääsemme leikkitunnille, jota kaikki muut odottavat innolla, itse koen olevani hieman liian vanha tuollaiseen, mutta päätän kuitenkin mennä mukaan, koska tiedän orini pitävän leikeistä paljon. Se jopa osaa useimmat perusleikeistä jo ulkoa ja on suvereeni voittaja leikki toisensa perään!

Leikkimisen jälkeen vaihdoimme hevosia ja sain kokeilla Adskun Voitto-ponia hänen ottaessa pujotteluun ja jumppatuokioon Dicen. Kaksikolla meni todella hienosti ja olin myös Voittoon tyytyväinen, vaikka se tuntuikin hyvin erilaiselta, kuin pikkuruinen Dice. Leikkitunnin jälkeen olisi saanut mennä taas uittamaan heppoja, mutta jäimme Adskun kanssa juttelemaan ja kävimme kävelyllä ponien kanssa sen sijaan. Tallille palatessa oli lounaan vuoro, jossa söin eniten fetasalaattia, soijatikut eivät oikein maistuneet. Kuuntelimme samalla Tuulan pitämää esteteoriaa, joka oli kyllä mielenkiintoinen ja todella tarpeen! Saimme jälkkäriksi vielä mokkapaloja ja sitten lähdimme tallille jälleen, aloittaaksemme estetunnin neljän maissa. Ratahyppelyt sujuivat meiltä hyvin kokeneina kisakonkereina, vaikkakin rata oli kyllä teknisesti erittäin vaativa! Sen jälkeen hoidimme hepat ja menimme välipalalle. Sen jälkeen oli keskinäistä vapaa-aikaa ja menimme ottamaan sekä hepoista että leiriläisistä yhteiskuvia.

Loppuhuipennukseksi henkilökunta meni kokoamaan kentälle leirikisaa varten esteradan yhdeksi osa-alueeksi leirikisoja. Kaksi muuta osuutta olivat maneesissa ratsastettava kouluosuus sekä pellolle tehdyllä esteradalla maastoesteosuus. Maastoesteet olivat todella pieniä, koska ne piti sovittaa kaikkien tason mukaiseksi. Kouluosuus meni meiltä Dicen kanssa kohtalaisesti ja tulimme viidensiksi vaikka unohdinkin pari kohtaa radasta, onneksi nämä olivat vain leirikisat ajattelin siirtyessämme esteradalle opettelemaan rataa kotijoukkojen pitäessä poneja. Esteet menivät aivan penkin alle, vaikka valitsemamme 60cm estekorkeus piti olla molemmille helppo. En kuitenkaan saanut Dicellä pidettyä tasaista tempoa ja tyyliarvostelu kärsi tästä suuresti. Lopuksi tulivat maastoesteet, joissa Dice meni kohtalaisen hyvin ja olimme jälleen viidensiä. Onneksi maastoesteet sujuivat kuitenkin paremmin, kuin Rinazilla jonka maastoestesuoritus päättyi vesihautaan! Maastorata osoittautui paljon odotettua suuremmaksi haasteeksi, sillä sekä Mary että Michael putosivat maahaudalla hevosten pysähtyessä kuin seinään. Michaelin ratsu Biitti teki vieläpä hienon loikan haudan yli lopulta pysähdyksen jälkeen! Ei ihme, että poika päätyi itse haudanreunalle.. Palkintojen jaon jälkeen vaihdamme numeroita, sähköposteja ja muita yhteystietoja lähettääksemme leiristä valokuvia toisillemme. Puoli seitsemän aikaan starttaamme kotimatkalle, kun poni ja varusteet on pakattu traileriin. Leiri oli suurmenestys ja tulen varmastikin uudelleen!

16.07.2016 Seikkailuleiri Tuulan tallilla, kirjoittaja: Jannica (406s)
Dice aiheutti minulle harmaita hiuksia heti päästyämme Piippolaan Tuulan tallille. Tarkoituksena oli pitää hauska kesäleiri mukavissa tunnelmissa, mutta päätti kadota heti näkyvistä, kun sai mahdollisuuden. Onneksi se löytyi pian heiniä ihmettelemästä ja saattelimme orin pienen tilakatsauksen jälkeen omaan tarhaansa. Purettuamme varusteet ja käytyämme katsastamassa leiritilat menimme teoriatunnille satulahuoneeseen. Vihdoin tylsääkin tylsempi pakollinen teoriaosuus on tältä päivältä ohi ja suuntaamme hevosten varustukseen ensimmäistä tuntia varten syötyämme aamupalaa. Tunti meni hienosti, vaikka orilla riittikin energiaa ja laukanvaihdot taisivat mennä parhaiten koko porukasta! Tunnin jälkeen Dice pääsi laitumelle ja jouduin itse leirikasteen uhriksi! Onneksi en ollut sattumalta pannut päälleni kaikkein parhaimpia ratsastushousujani tunnille, koska minut kirjaimellisesti kidnapattiin leirikastetta varten, jossa syötiin jos minkälaisia mönjiä, koottiin suitset pakettiin silmät sidottuna ja käveltiin tietenkin perinteisesti lantalassa silmät sidottuina. Olin enemmän kuin tyytyväinen päästyäni vihdoin suihkuun tuolta! Päästyämme kylmästä suihkusta ja vaatteiden vaihdosta oli vuorossa odotettu kalakeitto-lounas, jonka lusikoimme vauhdilla. Ruokailun yhteydessä saamme jo tuutin täydeltä tietoa maastoesteistä, kuuntelen puolella korvalla teoriaa, mutten jaksa keskittyä, koska mitään uutta asiaa ei tule. Nappaamme jäätelöt ennen lähtöä maastoestetunnille. Käymme ensin hyppäämässä maastoesteitä läheisellä pellolla ja sen jälkeen pääsemme tositoimiin maastoreitin varrella sijaitseville esteille. Lopulta koitti odotettu uittohetki! Sitten hevoset laskettiin laitumelle ja saamme välipalaksi hedelmäsalaattia.

Illalla on luvassa saunomista, osa pelaa Monopolyä ja osa laulaa karaokea, kovin suurta suosiota siihen ei vielä kuitenkaan ole porukan hieman jännittäessä toisiaan. Katsomme elokuvaa muutaman leiriläisen kanssa ja jäämme kinaamaan siitä onko Pegasoksella siivet ja sarvea. Tuula kuitenkin keskeyttää meidät kertomalla, että keittiössä on kinkkukiusausta tarjolla. Montaa kertaa ei nälkäisiä leiriläisiä tarvitse käskeä ja kasvisruokakin uppoaa käsittämättömän hyvin. Myös saunaan ja uimaan pääsee heti iltapalan jälkeen. Leikimme ulkona myöhään pihaleikkejä ja juttelemme juoden limonadia ja syöden kotoa tuomia herkkuja puutarhassa. Virkeimmät pelaavat yhä lautapelejä kesähuoneessa, ihmettelen heidän sinnikkyyttään! Iltaohjelman päättää tänään leirinuotion grillaamat makkarat ja vaahtokarkit. Onneksi muistin ottaa ananaslimpparini mukaan, sille on kyllä tarvetta, koska Tuula ei ole muistanut minun olevan sitrushedelmille allerginen, enkä voi juoda hänen tuomaansa sitruunalimonadia. Taivaan kääntyessä purppuranväreihin Tuula ilmoittaa, että nyt voisi lähteä yömaastoon mikäli halukkaita löytyy! Kaikki olivat sekunnissa varustamassa hevosiaan. Seuraamme samaa metsälenkkiä kuin päivällä, Dice tuntuu energiseltä ja siinä on kyllä pitelemistä molemmille käsille laukkasuoralla! Onneksi ori on kuitenkin kiltti ja osaa käyttäytyä, vaikka muutaman ratsut pukittelevatkin villisti. Onneksi kaikki kuitenkin pysyvät kyydissä suoran loppuun saakka ja tulemme tallille kahdentoista jäljestä. Innostumme vielä istumaan hiilloksen äärellä hohtavaa kiveä katsellen ja kertoilemme kummitusjuttuja. Yhtäkkiä huomaan kellon näyttävän jo kahta yöllä ja komennan kiireesti porukan vanhimpana kaikki heti pesujen kautta nukkumaan!

16.07.2016 Seikkailuleiri Tuulan tallilla, kirjoittaja: Tuula Heikkinen (335s)
Jannica ja hänen upea shetlanninponiorinsa rantautuivat Tuulan tallille Piippolaan. Ori hurmasi minut heti, ja aloinkin jo haaveilemaan oman shtelanninponitammani Pimun ja Jannican orin Dicen varsoista. Joka tapauksessa Jannica ja Dice majoittuivat tallin tiloihin ja tutustelivat hieman tallin ympäristöön. Dice oli hyvin kiinnostunut kaikesta ja kävikin tutustumassa oma-aloitteisesti tallin heinätarjoiluihin Jannican ollessa vessareissulla. Ori tarhattiin läheiseen tarhaan ja Jannica pääsi rauhallisin mielin osallistumaan teoriatunnilla, jolla käsiteltiin kouluratsastusta. Teoriatunti tuntui pitkältä, mutta yhden aikoihin päästiinkin jo osallistumaan koulutunnille.

Dice vaikutti energiseltä, joten Jannican oli ensin saatava vauhti tasaisemmaksi ja poni keskittymään. Lopulta Dice kuitenkin liikkui eteenpäin pyrkivästi ilman turhaa häsläystä tai kiihdyttelyä. Laukanvaihdot olivat hyvin hellyyttävän näköisiä Dicen pikkuisilla jaloilla, mutta ne sujuivat itse asiassa miltei parhaiten koko porukasta! Koulutunnin jälkeen Dice pääsi laiduntamaan maukasta ruohoa ja Jannica sai puolestaan leirikasteen. Jannica ei ollut kovinkaan tyytyväinen lantalassa kahlaamisen jälkeen, hän oli nimittäin roolissa, joka kipattiin suoraa lantalan sekaan. Hauskaa hänellä kuitenkin oli, mutta suihkuun oli mönkijä kyydityksen jälkeen jo hoppu. Leirikasteen jälkeen oli aika osallistua maastoesteitä käsittelevälle teoriatunnille. Nyt oli jo mielenkiintoisempaa asiaa! Maastoestetunnille lähdettiin kovalla vauhdilla ja Dice sekä Jannica olivat nopeimpien joukossa valmiina. Pellolle suuntasimme aivan ensimmäiseksi, ja Dice näytti olevan omassa roolissaan!

Poni oli innokas, eikä Jannican tarvinut tehdä kuin pidäte ennen estettä ja ottaa esteistunta. Maastoesteet olivat Dicen mieleen, eikä ollut epäilystäkään lähtivätkö Jannica ja Dice kokeilemaan metsäreitillä olevia maastoesteitä. Dice oli maastoreitillä vielä innokkaampi kuin pellolla ja nyt Jannica sai jo hieman jarrutellakin ponin menoa. Maastoesteiltä lähdettiin uittelemaan ja uittelemassa Dice päätti ryhtyä piehatroimaan. Eipä tuo haitannut sillä varusteet oli jätetty kentän laidalle. Jannica lähti saunomaan, paljuilemaan, uimaan ja nauttimaan hyvästä ruoasta sillä välin kun Dice sai ruokansa laitumelle. Illan päätti yömaasto, jossa Dice irroitteli etummaisten joukossa! Sunnuntaiaamu valkeni pilvisenä, mutta lämpimänä. Aurinko pilkahteli välillä pilvien lomasta. Ensimmäisenä osallistuttiin leikkitunnille jossa Dice oli pidetyin hevosen vaihtohipassa. Estetunnilla Dice meni hyvin kunnes esteiden korotuksen jälkeen kielteli pari kertaa. Leirikisoissa Dice ja Jannica oli kaikkien ratsastajien kannustetuin ratsukko. Jannica ja Dice lähtivät tyytyväisenä suuntaamaan takaisin lappia kohti, toivottavasti tämä kaksikko nähdään vielä Piippolan mailla!